Cristian

Oma henkinen poluni alkoi vuosituhannen vaihteessa. Opiskelin silloin valokuvausta ja olin juuri viemässä opintojani loppuun. Koska opinnot olivat päättymässä ja olin siirtymässä uuteen jaksoon elämässäni, olin alkanut pohtimaan oman elämäni merkitystä.

Keskellä erästä yötä heräsin unestani. Heräsin oivallukseen jota en itsekään voinut täysin ymmärtää. Siihen saakka kokemani todellisuus esittäytyi minulle aivan uudessa valossa. Tuntui kuin olisin jokin verho olisi nostettu silmieni edestä ja pystyin näkemään todellisuuden laajemmasta näkökulmasta ja syvemmästä merkityksestä.  

Tämän uuden todellisuuden ymmärtämisen lisäksi koin paljon synkronisiteetteja, näennäisiä yhteensattumia jotka olivat kuitenkin itselleni erittäin merkityksellisiä. Samalla unien salaperäinen maailma avautui minulle. Sanoin siihen aikaan eräälle ystävälleni että olisin tullut silloin uskoon jos vain olisin voinut uskoa Jumalaan. Kuitenkin sen hetkinen ymmärrykseni henkisyydestä ja Jumalasta ei ollut riittävän kypsä, jotta rationaalinen mieleni olisi voinut sitä hyväksyä.

Kokemukseni oli hyvin monitasoinen; samaan aikaan koin paljon aikaisempaa syvempää ymmärrystä, mutta samalla minulla oli paljon kysymyksiä joihin en löytänyt vastausta. Yritin aluksi löytää näitä vastauksia kirjoista. Koska minulla ei ollut henkistä viitekehystä, etsin tietoa monelta länsimaisen kulttuurin alueelta: mm. psykologiasta, yhteiskuntatieteistä ja filosofiasta. Muutamat filosofit puhuivat samoista asioista joita itse olin havainnut, mutta kuitenkaan en ollut tyytyväinen. Lopulta uskaltauduin kirjastossa henkisyyttä koskevan hyllyn luokse.

Muistan ensimmäisen meditaationi siltä ajalta: itse meditaatio (jossa keskityttiin kynttilän liekkiin) ei ollut kovinkaan ihmeellinen, mutta kun lopetin meditoimisen huomasin yllättäen kuinka taivaalle olivat ilmestynyt revontulet, kuin merkkinä tämän ensimmäisen meditaation tärkeydestä. Vietin lopun yöstä asuntoni katolla niitä ihaillen.

Joitain kuukausia myöhemmin osallistuin ensimmäiselle buddhalaiselle meditaatiokurssille ja lopulta retriiteille. Nautin retriittien hiljaisuudesta, läsnäoloon pyrkimisestä ja ihmisten sydämellisyydestä. Samoihin aikoihin eräs hyvä ystäväni oli aloittanut harjoittamaan joogaa Nathalla ja kertoi usein hyvistä kokemuksistaan koulussa. Näistä inspiroituneena aloitin joogakurssin keväällä 2001.

Hiljalleen huomasin, että Nathan opetukset antoivat niitä vastauksia joita olin yrittänyt löytää muualta. Olin myös vaikuttunut, kuinka opettajat puhuivat asioista omien kokemustensa kautta. Hiljalleen oman harjoituksen avulla aloin saamaan myös itse yhä enemmän ja enemmän kokemuksia.

Aloitettuani säännöllisen asana-harjoituksen huomaisin, kuinka paljon se vahvisti ja puhdisti olemustani. Konkreettisella fyysisellä tasolla huomasin jo ensimmäisen vuoden jälkeen kuinka joka keväinen heinänuha ja laktoosi-intoleranssi katosivat. Tärkeintä oli kuitenkin kokemus piilevien voimavarojeni heräämisestä ja lisääntyneestä elämän merkityksellisyydestä.

Olin innostunut jatkuvasta sisäisestä kasvusta ja niistä moninaisista huippukokemuksista, jotka syntyivät harjoittamisen kautta. Kun muutaman vuoden jälkeen aloitin opettamaan joogaa ja tantraa huomasin välittömästi, kuinka paljon itse vastaanotin ja opin samalla kun opetin toisia. Muistan ajanjakson opettamiseni alkuvuosilta, jolloin aina iltaisin joogatuntien jälkeen kotiin kävellessäni vaivuin syvälle omaan Itseeni ja koin sanoinkuvaamatonta syvää rauhaa ja onnellisuutta. Yleensä en halunnut kävellä suoraan kotiini, vaan jäin vaeltelemaan Töölön kaduille ja ihailemaan kaiken sisäsyntyistä kauneutta.

Omassa harjoituksessani on ollut useita erilaisia vaiheita. Tein pitkään paljon asana-harjoituksia, joista oli valtavasti hyötyä. Yhdessä vaiheessa harjoitin paljon Atman- meditaatiota, josta sain hienoja oivalluksia omasta identiteetistäni ja paljon syvempää ymmärrystä tyhjyyden merkityksestä. Erityisesti Tanskassa järjestettävillä Atman- retriiteillä koin syvästi olemassaoloni käsitteellisen mielen yläpuolella.

Koulun opetuksen tantrisuus on ollut minulle alusta lähtien tärkeä ulottuvuus. Eroottisuuden ja parisuhteen sisällyttäminen henkisyyteen tuntui luonnolliselta ja samalla äärimmäisen tehokkaalta työkalulta. Myös tantran ymmärrys polariteetista – maskuliinisen tietoisuuden ja feminiinisen energian välisestä leikistä – on auttanut minua valtavasti ymmärtämään monia oman elämäni mysteerejä ja tasoja.

Erään huippukokemuksen jälkeen tulin tietoiseksi kuinka paljon olemuksessani oli vielä puhdistettavaa. Sen jälkeen olen työskennelyt pitkään ja hartaasti erilaisten tantristen sublimaatiotekniikoiden parissa näiden tasojen puhdistamiseksi. Roomaakaan ei rakennettu päivässä :)

Muiden opettajien kertomuksia