MOT - journalismin pimeä puoli

Joogan vaikutukset ja mielenterveys

Jooga vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ja yhdistävästi
Voidaksemme ymmärtää joogan eheyttävän vaikutuksen olemukseemme kunnollisesti,  meillä on oltava käytännön kokemusta säännöllisestä joogaharjoittelusta. Sana "jooga" tarkoittaa yhdistymistä, ykseyttä. Harjoituksessa tämä merkitsee yhdistymistä maailmankaikkeuden suotuisiin energioihin ja yksilöllisen kokemuksen sulautumista osaksi universaalia harmoniaa. Siten sana jooga ilmaisee samalla sekä harjoittelun toimintamekanismin että päämäärän.

Yksilön kannalta harjoitus tuo esiin kätketyt ja rajattomat voimavaramme, mutta myös aiemmin tukahduttamamme vaikeat tunteet ja heikkoudet,  jotka estävät meitä ilmaisemasta itseämme ja olemasta täydesti läsnä. Jooga ei sinänsä aikaansaa mitään, mikä ei vähitellen voisi elämän eri kokemusten kautta syntyä muutenkin, mutta harjoittelu tekee tästä itsetuntemuksen saavuttamisesta hyvin paljon normaalia nopeampaa.

Nathan opetus ja mielenterveys
Väitteisiin siitä, että joogan tai tantran harjoittaminen saattaa aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia, vastauksemme on yksinkertainen: tällaisen todistamiseen vaaditaan yksi diagnoosi ennen joogan aloittamista ja toinen diagnoosi, kun harjoitusta on jatkettu riittävä ajanjakso. Vain, jos mielenterveydellisten ongelmien voidaan katsoa syntyneen harjoittamisen aikana, on mielekästä esittää kysymys siitä vaikuttiko harjoitus sairauden ilmaantumiseen.

Vakavien mielenterveydellisten ongelmien, kuten paranoian ja skitsofrenian syyt ovat tieteelle edelleen epäselviä. Siksi väitteet joogan vaikutuksesta näiden syntyyn ovat perusteettomia. Nämä sairaudet esiintyvät joogaa harjoittamattomien keskuudessa, eikä mitään todisteita joogaharjoittelun ja mielenterveydellisten ongelmien syy-yhteydestä ole esitetty.

Ohjelman vihjaus siitä, että Nathan opetus vie harjoittajaansa todennäköisemmin kohti mielen sairautta kuin mielenterveyttä on täysin vailla perusteita. Se ei nojaa mielenterveydellisten vaikutusten tilastolliseen tai yksilölliseen analyysiin, vaan huhuihin ja tarkoitushakuisiin nimettömiin foorumikirjoituksiin. Asian todellisen laidan osoittaa myös se fakta, että suurin osa (n. 90 %) Nathan uusista oppilaista aloittaa harjoittelunsa ystäviensä suosituksesta. Jos harjoittelu Nathalla todella toisi mielenterveydellisiä ongelmia, näin tuskin olisi.

Mielenterveydelliset ongelmat eivät ole yleisiä Nathan oppilaiden keskuudessa. Joogakurssille osallistuvien vaaditaan kertovan opettajalleen mahdollisesta nykyisistä tai entisistä mielenterveydellisistä ongelmista, jotta tämä voidaan ottaa huomioon harjoittelussa: muussa tapauksessa koulu ei voi olla täysin vastuussa harjoittelun vaikutuksista. Sama varoitus koskee huumeiden käyttöä, johon yhdistettynä joogaharjoittelulla ei voi olla suotuisia tai ennustettavia vaikutuksia.

Mielenterveys on suhteellista
Länsimainen käsitys terveydestä tarkoittaa usein samaa kuin vakavien sairauksien puuttuminen. Joogan päämäärä on kuitenkin jatkuva kehittyminen kohti täydellisyyttä, jolloin vertailukohtana ei pidetä kansan keskimääräistä terveyden tai sairauden tasoa vaan kaikkinaista sairauden ja pahoinvoinnin puuttumista: onnellisuutta ilman ehtoja. Joogan mittapuu mielenterveydessä edistymiselle ovat suuren joogi Patanjalin kirjoituksissa esitetyt yamat ja niyamat, sisäiset ja ulkoiset hyödylliset asenteet. Ilman yamojen ja niyamojen toteuttamista ja niissä edistymistä ei voida puhua edistymisestä joogaharjoittelussa.

Joogaharjoittelu lisää tietoisuutta mielen vallitsevista mekanismeista, vapauttaen harjoittajan toimimaan laajemmasta ja kokonaisemmasta näkökulmasta käsin. Siten jooga ei ole psykoterapian tavoin ongelma- vaan ratkaisukeskeistä: se lisää hyvinvointia, joka korvaa pahoinvoinnin. Mitä pidemmälle harjoituksessa edistyy, sen epätodennäköisempää mielenterveydellisten ongelmien kohtaaminen on.

Millaisia mielenterveyden ongelmia joogalla voi ratkaista?
Erilaiset mielenterveydelliset ongelmat ovat Suomessa melko yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 % aikuisista, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 %. Viime vuonna psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeistä maksettiin Kela-korvauksia 549 564 henkilölle. Masennuslääkkeitä korvattiin 408 513:lle. Nämä luvut koskevat vain Kelan korvausta hakeneiden määrää, jolloin todellinen lääkkeiden kulutus lienee vielä suurempi.

Joogaharjoitusta voidaan pitää terapiamuotona esimerkiksi lieviin masennustiloihin: mitä vakavampi sairaus, sen läheisemmälle ohjaukselle on tarvetta. Vakavista mielen ongelmista kärsivien ei tule harjoittaa joogaa; tässä edellytämme jokaisen oppilaan rehellisyyttä. Tällaisessa tilassa olevalla ihmisellä ei ole riittävää kykyä suunnata mieltään hyödyllisellä tavalla, ja tällöin harjoitus voi ruokkia vallitsevaa epätasapainotilaa.

Haasteet ovat kehittymisen mahdollisuus
Tie itsetuntemukseen kulkee toisinaan haasteiden kautta. Haitallisten tottumusten ( defenssimekanismit, pessimismi, laiskuus...) muuttaminen harmonisiksi vaatii harjoitusta ja ponnistelua, joka vähitellen tuottaa uuden, aiempaa hyödyllisemmän tavan ja asenteen. Elämän sattumat ja tapahtumat koettelevat kykyämme säilyttää onnellisuutemme jatkuvassa muutoksen virrassa, rikkoen vähitellen niin haitalliset kuin hyödyllisetkin tapamme ja ohjaten meitä kohti spontaania, läsnäoloon perustuvaa sisäsyntyistä ja ehdotonta onnellisuutta.

Mitä enemmän ja voimakkaampia joogaharjoituksia tekee, sitä enemmän haasteita saa varautua kohtaamaan, koska tietoisuus näistä haitallisista mekanismeista kasvaa nopeammin. Joogaharjoittelun määrään ja laatuun on kiinnitettävä jatkuvaa ja intensiivistä huomiota. Samalla joogaharjoitus ja sen hyvä ohjaus lisäävät kykyämme tähän merkittävästi.

Eräiden harjoitusmuotojen vaikutusmekanismeja mielenterveyteen
Jooga-asanat perustuvat osaltaan siihen, että sisäiset tilamme heijastuvat tavalla tai toisella fyysiseen kehoomme aiheuttaen jännityksiä ja jopa sairauksia. Asanaharjoittelu on terapiamuoto näiden esteiden poistamiseksi kaikilta olemuksemme tasoilta, koska ongelmien fyysisen muodon ratkaisu joogametodein tuo meidät vääjäämättä tietoiseksi myös niiden taustalla olevista emotionaalis-mentaalisista syistä.

Meditaation harjoittaminen yhdistää tietoisen mielen alitajuntaan, johon olemme säilöneet traumat, joita emme ole tähän mennessä kyenneet käsittelemään. Oikein totutettu harjoitus tuo nämä kätketyt vaikeudet esiin vähitellen ja sillä tavalla, että kykenemme säilyttämään henkisen orientaatiomme ja onnellisuutemme lisääntyy jatkuvasti.

Eroottinen tantra yhdistää asanaharjoituksen tuoman fyysisen kehon hallinnan meditatiivisiin harjoitteisiin. Rakastelun käyttäminen henkisenä harjoituksena edellyttää usein seksuaalisuuteen liitetyn häpeän tunteen ylittämistä ja kykyä kohdata itsensä ja rakastettunsa avoimesti ja syvästi. Eroottinen tantra opettaa eroottisen energian (kiihottumisen) hallintaa, ja tarjoaa meille siten mahdollisuuden muuntaa tämä energia rakkaudeksi ja muiksi henkisiksi, kohottuneiksi tiloiksi. Koska päähuomio on rakkauden sekä tietoisen läsnäolon ja hallinnan lisäämisessä, eroottisen tantran harjoitteet ovat täysin turvallisia ja äärimmäisen tehokkaita.

 

Linkkejä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389
https://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutusjatkuu.htm
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/tutkimus/mielenterveystutkimus/itsetuhokayttaytyminen_ja_itsemurhien_ehkaisy/itsetuhokayttaytyminen/itsemurhat
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_suicide_rate

---