{"id":11713,"date":"2026-04-14T18:43:06","date_gmt":"2026-04-14T15:43:06","guid":{"rendered":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/?p=11713"},"modified":"2026-04-14T19:46:34","modified_gmt":"2026-04-14T16:46:34","slug":"kamasutra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/kamasutra\/","title":{"rendered":"Kamasutra"},"content":{"rendered":"\n

Kama Sutra on kuuluisa muinais-Intialainen parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 teos. Kama Sutran kirjoitti Mallanga Vatsyana<\/em> arviolta n. vuonna 200 jkr. vaikkakin h\u00e4n itse kertoo heti teoksensa alussa vain koonneensa kirjan muista, vanhemmista l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yleinen teokseen liittyv\u00e4 harhaluulo on ett\u00e4 se k\u00e4sittelisi yksinomaan rakastelun taitoa, kun todellisuudessa kyseinen osuus on ainoastaan yksi kirjan seitsem\u00e4st\u00e4 luvusta. Kirjan kuuluisin, rakasteluasentoja k\u00e4sittelev\u00e4, osuus on edelleen vain osa t\u00e4st\u00e4 rakastelua yleisesti k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 luvusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toinen Kama Sutraan liittyv\u00e4 harhaluulo on ett\u00e4 se on tantrinen teos. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa lukuunottamatta muutamia melko huomaamattomia viittauksia, sill\u00e4 vaikka Vatsyanan itse sanotaankin olleen tantrinen mestari ja opettaja ei Kama Sutra sis\u00e4ll\u00e4 varsinaisia tantrisia salaisuuksia vaan k\u00e4sittelee parisuhdetta ja seksuaalisuutta varsin maanl\u00e4heisell\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 tasolla. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys liittyy l\u00e4hinn\u00e4 ihmisten yleiseen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen tantran luonteesta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eroottisia energioita (katso artikkeli transmutaatiosta ja sublimaatiosta) tietoisuuden laajentamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 henkisen\u00e4 harjoituksena. Eli vaikka tantra onkin alkuaan intialainen perinne ei kaikki intialainen seksualisuuteen liittyv\u00e4 kirjallisuus (sen enemp\u00e4\u00e4 muinoin kuin nykyaikanakaan) suinkaan ole tantraa.<\/p>\n\n\n\n

Vatsyana lienee pyrkinyt l\u00e4hinn\u00e4 purkamaan seksualisuuteen liittyneit\u00e4 tabuja ja kannustamaan aikansa ylimyst\u00f6\u00e4 terveemp\u00e4\u00e4n, aktiivisempaan ja avoimempaan suhtautumiseen seksuaalisuuteen. J\u00e4lkeenp\u00e4in voimme sanoa verratessamme Kama Sutraa my\u00f6hempiin intialaisiin erotiikkaa k\u00e4sitteleviin teoksiin, kuten keskiaikaiseen Ananga Rangaan, Vatsyanan ajan intian olleen itseasiassa suhteellisen vapaa suhtautumisessaan sukupuoliseen kanssak\u00e4ymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kama Sutra ei siis ole tantrinen teos, muttta henkinen se kyll\u00e4 on sis\u00e4ltyen kiinte\u00e4sti hindulaisen uskonnon ja filosofian viitekehykseen. Kama Sutraa voidaan on itseasiassa pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 maailman kuuluisimmista uskonnollisista teoksista, sill\u00e4 se on k\u00e4\u00e4nnetty l\u00e4hes jokaiselle kielelle ja se tunnetaan kaikkialla.<\/p>\n\n\n\n

Kama Sutra on Sanskritin kielt\u00e4 (Intian muinaiskieli) ja merkitsee Kamaan (halu, nautinto) keskittyv\u00e4\u00e4 Sutraa (kirjallinen, aforismi-mittaan kirjoitettu teos, opas).<\/p>\n\n\n\n

Teos kytkeytyy muinaiseen intialaiseen perinteeseen ja oppiin hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoitteista eli Purushartoista.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeint\u00e4 purushartaa ovat: Dharma (hyveellinen el\u00e4m\u00e4), Artha (vauraus), Kama, sek\u00e4 Moksha (vapautuminen illuusiosta). Vatsyana puhuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kolmesta ensimm\u00e4ist\u00e4 purushartasta mokshan ollessa l\u00e4hinn\u00e4 Sannyasin eli kielt\u00e4ymyksen polulla el\u00e4vien, henkisten aspiranttien tavoite. Dharma, artha ja kama ovat saavutettavaissa tavanomaisen el\u00e4m\u00e4 kautta ja on yleisesti luokiteltu t\u00e4rkeytens\u00e4 mukaan em. j\u00e4rjestykseen kaman ollessa siis tavoitteista viimeisell\u00e4 sijalla.<\/p>\n\n\n\n

Lainaus Kama Sutran kirjoittajalta:<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys:<\/p>\n\n\n\n

Jotkut harjoittavat Dharmaa ja Arthaa
sanoen ett\u00e4 Kama ei ole t\u00e4rke\u00e4
koska askeetit
joiden el\u00e4m\u00e4ntavalle Veda-kirjat antavat siunauksensa
ovat hyl\u00e4nneet nautinnon.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vatsyanan Vastav\u00e4ite:<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on aivan p\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 sukupuolisuus
on ruumiille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin kuin ruoka ja juoma
ja sit\u00e4 on tavoiteltava samalla viattomuudella.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vatsyana sanoo, ett\u00e4 Kama on Dharman ja Arthan kukka ja hedelm\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kama Sutra on kuuluisa muinais-Intialainen parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 teos. Kama Sutran kirjoitti Mallanga Vatsyana arviolta n. vuonna 200 jkr. vaikkakin h\u00e4n itse kertoo heti teoksensa alussa vain koonneensa kirjan muista, vanhemmista l\u00e4hteist\u00e4. Yleinen teokseen liittyv\u00e4 harhaluulo on ett\u00e4 se k\u00e4sittelisi yksinomaan rakastelun taitoa, kun todellisuudessa kyseinen osuus on ainoastaan yksi kirjan seitsem\u00e4st\u00e4 luvusta. Kirjan kuuluisin, rakasteluasentoja k\u00e4sittelev\u00e4, osuus …<\/p>\n

Kamasutra<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[58],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11713"}],"collection":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11713"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11715,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11713\/revisions\/11715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}