{"id":11723,"date":"2026-04-14T18:49:03","date_gmt":"2026-04-14T15:49:03","guid":{"rendered":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/?p=11723"},"modified":"2026-04-14T18:49:05","modified_gmt":"2026-04-14T15:49:05","slug":"meditaation-mysteeri-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/meditaation-mysteeri-2\/","title":{"rendered":"Meditaation mysteeri"},"content":{"rendered":"\n

kirjoittanut Dinu Roman<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seuraava on yhteenveto meditaation perinteisist\u00e4 opetuksista. T\u00e4m\u00e4 ei ole yksitt\u00e4inen meditaatiotekniikka vaan yleisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita seuraamalla p\u00e4\u00e4see meditaation tilaan.<\/p>\n\n\n\n

Ennen aloittamista<\/h2>\n\n\n\n

Useimmat ihmiset voivat harrastaa menestyksekk\u00e4\u00e4sti esimerkiksi aerobickia tai kehonrakennusta tuntematta ihmisen anatomiaa tai ilman, ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 ovat tekem\u00e4ss\u00e4 ja miksi. Valitettavasti (tai ehk\u00e4 onneksi) sama ei p\u00e4de joogaan tai meditaatioon. Tuntematta tarkkaan t\u00e4m\u00e4n prosessin luonnetta on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 oikein ja siten ei voi olla todellista meditaatiota.<\/p>\n\n\n\n

Meditaatio on korkein joogaharjoitus ( t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 se olisi vaikeaa!) Oikeastaan hyvin harvat ihmiset osaavat todella meditoida ja n\u00e4in on kahdesta syyst\u00e4: hyvin harvat todella tiet\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 meditaatio on; viel\u00e4 harvemmat ovat valmiita todella sitoutumaan siihen (motivaation puute ).<\/p>\n\n\n\n

Eiv\u00e4t kaikki, jotka istuvat liikkumatta silm\u00e4t kiinni, meditoi. Meditaatio on t\u00e4sm\u00e4llinen tiede ja siksi sit\u00e4 ei voi harjoittaa t\u00e4ydellisess\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4. Vain ne, jotka sit\u00e4 opiskelevat vakavalla sis\u00e4isell\u00e4 motivaatiolla, voivat harjoittaa sit\u00e4 menestyksekk\u00e4\u00e4sti<\/p>\n\n\n\n

Pid\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 meditaatiolla, varsinkin sen ensimm\u00e4isill\u00e4 tasoilla, t\u00e4ytyy olla kohde. Ilman kohdetta, jota meditoida, ei ole olemassa meditaatiota. Yksinkertaisin meditaation kohde on fyysinen kohde ( ruukku, piirustus, pallo jne.). Edistyneemmill\u00e4 tasoilla meditaation kohteet muuttuvat aina hienovaraisemmiksi: mentaaliset mielikuvat, jotka luodaan tahdonalaisesti, jokin tiedonjyv\u00e4nen, ongelma, joka tarvitsee ratkaisun, jokin tunne, ajatus, idea, hienovarainen energia, tietoisuudentila jne. Tekstiss\u00e4mme sana ”kohde” viittaa mihin tahansa n\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4 asia on, ett\u00e4 meditoijan tulee havaita meditaation kohde eritt\u00e4in hyvin. Toisin sanoen kohteella tulee olla selke\u00e4 objektiivinen tai subjektiivinen todellisuus. Hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti m\u00e4\u00e4ritelty ajatus ei voi toimia meditaation kohteena. Subjektin (meditaation harjoittajan) t\u00e4ytyy kyet\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni ainakin yhdest\u00e4 kohteen p\u00e4\u00e4piirteist\u00e4, ellei niist\u00e4 kaikista.<\/p>\n\n\n\n

Meditaation askeleet<\/h2>\n\n\n\n

I\u00e4t\u00f6n viisauden perinne opettaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen meditaation tilaan on seurattava tiettyj\u00e4, m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 askelia. Kukaan ei voi aloittaa meditaatiota ottamatta n\u00e4it\u00e4 askelia. Askeleet ovat:<\/p>\n\n\n\n

Dharana – mentaalinen keskittyminen
Dhyana – meditaatio
Samadhi – autuudellinen identifikaatio (blissful identification)<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimaisessa perinteess\u00e4 (esim. ortodoksinen kristillisyys) n\u00e4it\u00e4 kolmea porrasta kutsutaan nimill\u00e4 consideratio (tarkasteleminen), contemplatio (kontemplaatio) ja raptus (hurmio). Jokainen askel, joka hallitaan, johtaa luonnollisesti seuraavaan askeleeseen.<\/p>\n\n\n\n

Dharana – mentaalinen keskittyminen<\/h2>\n\n\n\n

Mieli voi valita<\/h3>\n\n\n\n

Ihmisen mieli vastaanottaa jatkuvasti tietoa ulkomaailmasta viiden ”portin”, aistien, kautta: haju, maku, n\u00e4k\u00f6, kosketus ja kuulo. Sen informaation joukosta, joka havaitaan jonkin tietyn aistin kautta, mieli voi valita vain ne, jotka ovat annettuna ajankohtana kiinnostavia. T\u00e4m\u00e4 valinta toteutetaan keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomio t\u00e4h\u00e4n tiettyyn informaatioon ja torjumalla muu tieto, joka ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 enemm\u00e4n huomio on keskittynyt tiettyyn aistiin, sit\u00e4 suurempi on informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka vastaanotetaan t\u00e4m\u00e4n aistin kautta ja informaatiosta, joka saadaan muiden aistien kautta, tulee v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mieli voi jopa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen kokonaan huomiotta.<\/p>\n\n\n\n

Ihmismielell\u00e4 on erityinen kyky keskitt\u00e4\u00e4 huomio tunteiden, ajatusten ja ideoiden sis\u00e4iseen maailmaan. Viel\u00e4 suurempi kyky on, ett\u00e4 ihmismieli voi jopa keskitty\u00e4 itseens\u00e4 -t\u00e4m\u00e4 on hyvin t\u00e4rke\u00e4 asia, koska se mahdollistaa mielen kontrolloinnin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ihmismielen kyky muokata tahdonalaisesti tietoisen huomion suuntaamista on henkisen keskittymisen perusmekanismi (dharana).<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittely<\/h3>\n\n\n\n

”Keskitty\u00e4” tarkoittaa liitty\u00e4 uudelleen keskukseen, ker\u00e4t\u00e4, fokusoida. Henkinen keskittyminen (dharana) tarkoittaa mielen fokusoimista yhteen kohteeseen antamatta sen (mielen) hyp\u00e4t\u00e4 toiseen kohteeseen tietyn ajan kuluessa. Keskittymisen vastakohta on hajautuminen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mieli hyppii kohteesta toiseen kiinnittym\u00e4tt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 on useimpien ihmisten henkinen tila nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Joogan teoria havaitsemisesta<\/h3>\n\n\n\n

Kun ulkoinen kohde (artha) havaitaan, mieli ”ottaa sen kohteen muodon” T\u00e4m\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n vritti.<\/p>\n\n\n\n

Mieli vrittin\u00e4 on siis ulkoisen kohteen sis\u00e4inen representaatio. Alkuper\u00e4ist\u00e4 kohdetta sanotaan ”karkeaksi kohteeksi” ja henkinen vaikutelma on ”hienovarainen kohde” Mutta kohteen lis\u00e4ksi on olemassa havaitsevan mielen aspekti.<\/p>\n\n\n\n

Mielell\u00e4 on siis kaksi aspektia: vritti (tiedostettu) ja havaitsija (tiedostaja). Koska mieli n\u00e4in ”muuttuu” havaitun kohteen muotoiseksi, mieli joka meditoi esim. jotakin Jumaluutta, muuttuu ajan mittaan jatkuvan keskittymisen ansiosta sen Jumaluuden kaltaiseksi, yht\u00e4 puhtaaksi ja voimakkaaksi. T\u00e4m\u00e4 on palvonnan fundamentaalinen periaate.<\/p>\n\n\n\n

Mieli on liikett\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

”Dharana” tarkoittaa ”mielen pit\u00e4mist\u00e4”. Ajaton viisaus sanoo, ett\u00e4 mieli, sellaisena kuin me sen tunnemme, on vain psyykkisten mallien (vrittien) jatkuvaa virtaa, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen lakien mukaan. Psyykkisten mallien kokonaisuudella on taustallaan tunteita, joita niit\u00e4 vastaavat fysiologiset reaktiot viel\u00e4 kaksinkertaistavat.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa mieli on liikett\u00e4. Mieli on kuin tuuli, tuuli on ilman liikett\u00e4; kun t\u00e4m\u00e4 liike loppuu, ilma on yh\u00e4 olemassa, mutta tuuli on kadonnut. Mieli-aine, joka j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle kun psyykkiset mallit (vrittit) on lopetettu, on nimelt\u00e4\u00e4n citta. Kun mielen mallit (vrittit) on pys\u00e4ytetty, mieli katoaa: p\u00e4\u00e4semme ”ei-mielen” tilaan. Ei-mieli (joka itse asiassa tarkoittaa ”mielen takana”) on korkeimman luovuuden ja hengellisen intuition tila.<\/p>\n\n\n\n

Patanjali m\u00e4\u00e4ritteli joogan seuraavasti: yoga citta vritti nirodha
Yoga Sutra I,2<\/p>\n\n\n\n

Se tarkoittaa, ett\u00e4 jooga on cittan vrittien (mentaalisten mallien) asteittaista pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 (nirodha)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Sutra sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko jooga-tieteen olemuksen ja henkisen keskittymisen salaisuuden.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja ennakkoluulot saavat sinut uskomaan, ettet voi keskitt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4si. T\u00e4m\u00e4 ei ole totta! Jokainen voi keskitty\u00e4, jopa syv\u00e4sti, kohteeseen, joka on hyvin kiinnostava kyseiselle henkil\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Kysymys kuuluu: onko t\u00e4llainen keskittyminen joogan keskittymist\u00e4? Vaikka se voi antaa hy\u00f6dyllisi\u00e4 vihjeit\u00e4 todellisesta dharanan (henkinen keskittyminen) tilasta, se ei ole sit\u00e4, mit\u00e4 jooga ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 keskittymisell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Intentionaalinen keskittyminen<\/h3>\n\n\n\n

Dharana tarkoittaa kyky\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 mieli tahdoalaisesti ja pit\u00e4\u00e4 se pitki\u00e4 aikoja keskittyneen\u00e4 mihin tahansa kohteeseen, vaikka t\u00e4m\u00e4 kohde ei spontaanisti her\u00e4tt\u00e4isik\u00e4\u00e4n uteliaisuuttamme.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4l\u00e4 pakota sit\u00e4!<\/h3>\n\n\n\n

Harjoittaessasi itse\u00e4si dharanassa t\u00e4rkein s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on: \u00e4l\u00e4 pakota mielt\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n keskittyneen\u00e4. Mieli on kuin hullu apina: mit\u00e4 enemm\u00e4n yrit\u00e4t rauhoittaa sit\u00e4 v\u00e4kisin ja saada sen pysym\u00e4\u00e4n tietyss\u00e4 paikassa, sit\u00e4 enemm\u00e4n se kielt\u00e4ytyy tekem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 ja tekee juuri p\u00e4in vastoin, hyppii yh\u00e4 hullumpana paikasta toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Siksi aloita keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mieli hyvin pehme\u00e4sti valittuun kohteeseen ja kun se hypp\u00e4\u00e4 toiseen kohteeseen, tuo se takaisin rauhallisesti ja k\u00e4rsiv\u00e4llisesti, suhtautuen itsekurin puutteeseesi huumorilla ja my\u00f6t\u00e4tunnolla. Jos suutut t\u00e4st\u00e4 jatkuvasta mentaalisesta pomppimisesta, se vain lis\u00e4\u00e4 mielen taipumusta hajautua.<\/p>\n\n\n\n

Ihannetila<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ydellinen henkinen keskittyminen tarkoittaa kyky\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 koko huomiokyky valittuun kohteeseen tietyksi ajaksi ilman mit\u00e4\u00e4n ponnisteluja tai hermojen kirist\u00e4mist\u00e4, ilman v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n mielen ajelehtimista. T\u00e4m\u00e4 tila on samankaltainen kuin ilmi\u00f6, jossa auringonvaloa keskitet\u00e4\u00e4n linssin l\u00e4pi: valons\u00e4teet ker\u00e4ytyv\u00e4t pieneen pisteeseen, lis\u00e4ten n\u00e4in voimaansa suunnattomasti. T\u00e4ss\u00e4 ajan elementti on hyvin t\u00e4rke\u00e4: jos valo keskitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisesti, mutta vain lyhyeksi ajaksi, mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu. Valon keskitt\u00e4mist\u00e4 t\u00e4ytyy jatkaa keskeytyksett\u00e4 tietyn aikaa. Vain sen j\u00e4lkeen vaikutukset voivat ilmet\u00e4 (esim. puupalan sytytt\u00e4minen). Samalla lailla dharanaa t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tietyn aikaa: vasta sen j\u00e4lkeen keskittymisess\u00e4 alkaa resonanssin prosessi vastaavan kosmisen energian kanssa ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena kyseinen energia siirtyy olemukseesi. Energia tuo mukanaan keskittymisen kohteeseen liittyvi\u00e4 tunteita ja tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka aloittaa<\/h3>\n\n\n\n

Istu mukavassa asennossa, pid\u00e4 selk\u00e4ranka ja niska pystysuorassa asennossa. Sulje silm\u00e4si ja k\u00e4y l\u00e4pi seuraavat vaiheet:<\/p>\n\n\n\n

Rentouta itsesi nopeasti ja syv\u00e4sti alhaalta yl\u00f6s. K\u00e4y lyhyesti l\u00e4pi kehosi ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti kaikista j\u00e4nnityksist\u00e4.
Anna hengityksesi tasaantua ja rauhoittua.
K\u00e4\u00e4nn\u00e4 huomiosi sis\u00e4\u00e4np\u00e4in (sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntynyt katse) ja irrota itsesi ulkopuolisista h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 (\u00e4\u00e4nist\u00e4, jne.); aloita vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mielesi pois kaikista ajatuksista, joita mieleesi nousee (aistien aktivoitumisen tuloksena), yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lyhyesti mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti lopettaa hajanainen ajattelu.
Keskit\u00e4 mielesi (dharana) valitsemaasi kohteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkitaanpa dharanaa yksityiskohtaisemmin. Tyhjenn\u00e4 mielesi kaikista ajatuksista. N\u00e4e valitsemasi kohde mieless\u00e4si sis\u00e4isin silmin. \u00c4l\u00e4 anna mielesi hyp\u00e4t\u00e4 toiseen kohteeseen tai ajatukseen. Jos niin tapahtuu, keskit\u00e4 huomiosi rauhallisesti ja k\u00e4rsiv\u00e4llisesti uudestaan kohteeseesi. T\u00e4m\u00e4 on ainoa asia, mit\u00e4 sinun on teht\u00e4v\u00e4 dharanan aikana: keskitett\u00e4v\u00e4 mielesi kohteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Varo pakottamista tai j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4! Ole tyyni, avoin ja suosiollisesti halukas keskittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

 Olla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n<\/h3>\n\n\n\n

Mentaalinen keskittyminen on staattinen tapahtuma: keskittymisen aikana mieli on ”j\u00e4\u00e4tynyt”, ajattelu on pys\u00e4ytetty, mentaalinen toiminta keskeytetty. Ainoa mentaalinen toiminta tulisi olla mielen tuominen hell\u00e4sti takaisin valittuun kohteeseen silloin kun se karkaa. Mentaalinen keskittyminen on kuin ”olisi tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n”. Ymm\u00e4rr\u00e4t, ettei se ole laiskuutta, vaan ”vain istumista” jolla on tarkoitus. Dharanan aikana mieli on kuin peili: ainoa toiminta on heijastaa kohdetta.<\/p>\n\n\n\n

”Keskittymisen (dharana) aikana, mieli on kuin puhdas kristalli, joka omaksuu kohteen v\u00e4rin.”
Yoga Sutra<\/p>\n\n\n\n

Opi oivaltamaan<\/h3>\n\n\n\n

Tarkastele huolellisesti keskittymisen kohdetta: l\u00e4hesty sit\u00e4 ihmetyksell\u00e4 ja lapsenomaisella uteliaisuudella kuin et tiet\u00e4isi siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n (tied\u00e4mmek\u00f6 todella jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ulkoisen maailman kohteista?). \u00c4l\u00e4 l\u00e4hesty kohdetta rationaalisesti tai \u00e4lyllisesti, vaan tavoita sen ydin ainoastaan tuntemuksillasi tai jopa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaistolla.
Tutki kohdetta ei-sanallisesti, valppaan passiivisuuden tilassa, tarkoituksettomasti ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti odottaen, lapsenomaisella uteliaisuudella ja silkalla ihmetyksell\u00e4. On vain sin\u00e4 ja kohde: sinulta ei odoteta mit\u00e4\u00e4n, kohteelta odotetaan kaikkea. Istu siis jatkuvassa odottavassa hyv\u00e4nolon tilassa, korkeimman valppauden tilassa. T\u00e4m\u00e4 on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Anna itsesi sulautua kohteeseen ja kohteen sinuun. \u00c4l\u00e4 yrit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, tuomita tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tarkastele vain kohdetta uteliaisuudella aivan kuin n\u00e4kisit sen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Se tosiasia, ettet voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kohdetta tarkasti, etk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 \u00e4lyllisesti, avaa sinut kohti kohdetta ja luo mentaalisen vastaanottavaisuuden tilan, jossa intuitio (”ei-mieli” tai ”supertietoisuus”, niin kuin sit\u00e4 kutsutaan) voi alkaa toimia. Tekem\u00e4ll\u00e4 n\u00e4in tulet pian huomaamaan, ett\u00e4 ulkoisen maailman kohteilla on tuhansia merkityksi\u00e4 (jotka tulevat v\u00e4l\u00e4hdyksin\u00e4). Normaalisti emme huomaa n\u00e4it\u00e4 merkityksi\u00e4. Kaikki on kuitenkin t\u00e4ynn\u00e4 silkkaa ihmetyst\u00e4 ja kiehtovaa mysteeri\u00e4, mink\u00e4 alat huomata v\u00e4hitellen, kaikkea pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n energia, jonka alat tuntea ja hallita vaivattomasti. Mentaalinen keskittyminen (dharana) on tapa aloitettaessa resonanssiprosessi ja viritt\u00e4ytyminen hienovaraisiin kosmisiin energioihin, joista keskittymisen kohde on vain n\u00e4kyv\u00e4 ilmentym\u00e4. \u00c4l\u00e4 yrit\u00e4 nopeuttaa t\u00e4t\u00e4 prosessia: anna sen alkaa itsest\u00e4\u00e4n, kun sen aika on.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestymistavassa tieto tulee kohteesta (objektista), ei subjektista (harjoittajasta). Keskittyminen: lep\u00e4\u00e4 odottaen, katsoen hypertarkkaavaisesti, kuin kissa joka odottaa hiiren tulevan ulos piilopaikastaan: odottamaton voi tapahtua sekunnin murto-osassa..<\/p>\n\n\n\n

Alku on vaikeaa<\/h3>\n\n\n\n

Alussa tulet luultavasti huomaamaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harjoitus ep\u00e4onnistuu surkeasti. Hyv\u00e4ksy t\u00e4m\u00e4 tosiasia t\u00e4ysin normaalina. Pid\u00e4 mieless\u00e4si, ett\u00e4 joogassa ei ole menetetty\u00e4 yrityst\u00e4, toisin sanoen jokainen yritys tuo lopulta tuloksen. Mik\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistuneista yrityksist\u00e4si ei ole hukkaan heitetty\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Viisas sanonta kuuluu: ”Muta on yht\u00e4 arvokasta kuin lootuskukka, jota se ravitsee.”<\/p>\n\n\n\n

Jokainen ep\u00e4onnistunut yritys on itse asiassa askel onnistumiseen, sill\u00e4 mentaalisella keskittymisell\u00e4, niinkuin meditaatiollakin, on kumulatiivinen vaikutus, joka ei tule ainoastaan tekem\u00e4ll\u00e4 ”hyvin”, vaan my\u00f6s ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 johdonmukaisesti asian hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Mielen kesytt\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n

Alussa mielell\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n vakautta; l\u00f6yd\u00e4t kohteen ja sitten hyvin nopeasti kadotat sen. Mieli vaeltaa muualle. Tietyn harjoitus-ajanjakson j\u00e4lkeen riitt\u00e4v\u00e4 vakaus saa alkunsa mieless\u00e4, joten huomio s\u00e4ilyy keskeytyksett\u00e4 kohdistuneena kohteeseen lyhyit\u00e4 ajanjaksoja (kymmenen-viisitoista sekuntia, ehk\u00e4 kauemmin). Jonkin ajan kuluttua mentaalisen vakauden aste tulee viel\u00e4 paremmaksi kuin aikaisemmin; mieli voi pysy\u00e4 jatkuvasti keskittyneen\u00e4 kohteeseen kohtuullisen hyv\u00e4ll\u00e4 vakauden tasolla ja silti se aika ajoin vaeltelee. Sitten se tulee vaiheeseen, jossa mieli ei en\u00e4\u00e4 menet\u00e4 kohdetta, sill\u00e4 keskittymisen voima on saavutettu. Nyt on ponnisteltava yht\u00e4jaksoisen mielen selkeyden lis\u00e4\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mielell\u00e4 on mahtava voima. Vain hyvin pienell\u00e4 yritt\u00e4misell\u00e4 mieli voi keskitty\u00e4 kohteeseen ja jatkaa siin\u00e4 olemista vaivattomasti niin kauan kuin haluat. Kun olet kerran saavuttanut t\u00e4m\u00e4n tilan, mielest\u00e4 on tullut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hieno v\u00e4line mink\u00e4 tyyppiseen meditaatioon tahansa haluatkin ryhty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Se on kuin haluaisit ratsastaa villill\u00e4 hevosella. Ensimm\u00e4iset yritykset heitt\u00e4v\u00e4t sinut varmasti alas. Jos jatkat kyllin sinnikk\u00e4\u00e4sti, onnistut lopulta ja jonkin ajan kuluttua hevosesta tulee l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ja se tottelee jopa \u00e4\u00e4neen sanomattomia k\u00e4skyj\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 analogiassa, villi hevonen on mielesi ja keskittyminen on kuin hevosen kesytt\u00e4mist\u00e4 ja harjoittamista. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa jatkuvuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Dhyana – meditaation tila<\/h2>\n\n\n\n

”Dhyana (meditaatio per se) on mentaalisten prosessien jatkuvaa virtaa (meditaation) kohdetta kohti”
jooga Sutra<\/p>\n\n\n\n

”Dhyana on heijastuman jatkuvaa virtaa (”peilaamista”) jossa otetaan huomioon (meditaation) kohteen olennainen todellisuus.”
Ratnanika, tantrinen kirjoitus<\/p>\n\n\n\n

Mentaalinen laser<\/h3>\n\n\n\n

Dhyana on mielen vaivatonta virtaamista, joka ohjautuu spontaanisti kohti kohdetta. Dhyana (meditaatio) on dynaaminen prosessi: sen aikana henkiset prosessit (ajatukset, ideat jne.) kiert\u00e4v\u00e4t meditaation kohteen ymp\u00e4rill\u00e4, tehden esim. vapaita assosiaatioita, jotka liittyv\u00e4t vain t\u00e4h\u00e4n erityiseen kohteeseen. Meditaation aikana mielen aktiivisuus saavuttaa valtavan dynaamisen intensiteetin ja se tulee lopulta lasers\u00e4teen kaltaiseksi keskittyneen ajattelun virraksi.<\/p>\n\n\n\n

”J\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n \u00e4ly, aktiivinen mieli jota mik\u00e4\u00e4n ei hajota ja joka on vapaa kaikesta hajanaisesta ajattelusta — t\u00e4m\u00e4 on dhyanan tila. T\u00e4m\u00e4 palvonta on samanlaista kuin (Shivaan) syventyminen joka on syntynyt mystisest\u00e4 intomielisyydest\u00e4.
Tantrinen teksti<\/p>\n\n\n\n

Dynaaminen p\u00e4\u00e4lleasettaminen (superimpositio)<\/h2>\n\n\n\n

Dhyana (meditaatio) tulee dharanan (henkinen keskittyminen) p\u00e4\u00e4lle. Toisin sanoen henkinen keskittyminen s\u00e4ilyy koko meditaation ajan. Henkisen keskittymisen tarkoitus on niin sanotusti ”pit\u00e4\u00e4 kohde mielen silm\u00e4n edess\u00e4”, ja t\u00e4m\u00e4 on staattinen prosessi. Meditaatio tapahtuu mielen korkeammalla tasolla ja siin\u00e4 on henkist\u00e4 dynaamisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Perusperiaate<\/h2>\n\n\n\n

On olemassa mielen laki, jonka mukaan jos jokin ajatus \/ idea on vallitsevana mieless\u00e4, kaikilla muilla ajatuksilla \/ ideoilla on taipumus v\u00e4hitellen alistua sille. T\u00e4m\u00e4 on meditaation perusajatus. Vallitseva ajatus luodaan keskittym\u00e4ll\u00e4, ja mielen liike kyseisen ajatuksen ymp\u00e4rill\u00e4 on meditaatiota.<\/p>\n\n\n\n

Yksi johtaa toiseen<\/h2>\n\n\n\n

Keskittyminen ja meditaatio ovat eri asioita, vaikka ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin hyvin l\u00e4heisilt\u00e4. Jos keskityt kunnolla, t\u00e4m\u00e4 johtaa automaattisesti meditaatioon, koska joogassa jokainen askel kunnolla toteutettuna antaa avaimen seuraavaan askeleeseen. \u00c4l\u00e4 pakota tai yrit\u00e4 nopeuttaa siirtymist\u00e4 keskittymisest\u00e4 meditaatioon. Anna sen tulla luonnollisesti: se tapahtuu varmasti tietyn harjoitteluajan j\u00e4lkeen. Muista: nerous on \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Ole siksi k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja tulet neroksi meditaatiota harjoittamalla.<\/p>\n\n\n\n

Analogisesti puhuen mieli on kuin ihminen syv\u00e4ss\u00e4 unessa. Keskittyminen alkaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, ja meditaatio her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4net t\u00e4ysin ja laittaa h\u00e4net t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka aloittaa<\/h2>\n\n\n\n

1. Ensimm\u00e4inen askel dhyanassa (meditaatiossa) on dharana (henkinen keskittyminen).<\/p>\n\n\n\n

Jonkin aikaa t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 ainoa askel jota voit harjoittaa meditoidaksesi. K\u00e4rsiv\u00e4llisyyden ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n harjoittelun ansiosta keksit v\u00e4hitellen henkil\u00f6kohtaisen kokemuksen kautta, kuinka aloittaa\/vapauttaa seuraava askel. Pid\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mieless\u00e4si: syv\u00e4ll\u00e4 tasolla kukaan toinen ei voi oikeastaan opettaa sinua meditoimaan vaan sinun on itse opittava, soveltamalla perinteist\u00e4 tietoa, jota t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on esitetty.<\/p>\n\n\n\n

2. Seuraava askel on t\u00e4m\u00e4: Pit\u00e4ess\u00e4si dharana-mielentilan (keskittymisen), p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti siit\u00e4, anna ajatustesi liikkua vapaasti, yhdistell\u00e4 asioita, assosioida. Sinun ei tarvitse tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tapahtumiseksi: ole vain henkisesti valppaana ja huomaa spontaani ja vaivaton siirtyminen liikkumattomasta tarkkailusta (dharana) dynaamiseen ajatteluun (dhyana). Tulet huomaamaan, ett\u00e4 nyt mielesi ei en\u00e4\u00e4 pompi sattumanvaraisesti, vaan alemmalla tasolla keskittyminen (dharana) pysyy melkein yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja ylemm\u00e4ll\u00e4 tasolla ajatukset alkavat liikkua, kiert\u00e4en vain kohteen ymp\u00e4rill\u00e4. t\u00e4m\u00e4 on dhyana (meditaatio).<\/p>\n\n\n\n

Alussa mielen liikkuminen kohteen ymp\u00e4rill\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti kest\u00e4 kauan. Ajatukset alkavat kiert\u00e4\u00e4 kohteen ymp\u00e4rill\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksitt\u00e4in, ja pys\u00e4htyv\u00e4t sitten, niin ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain keskittyminen. Hetken kuluttua toisia ajatusv\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 ilmestyy, sitten ne loppuvat jne. T\u00e4m\u00e4 on normaalia alussa. Se tarkoittaa, ett\u00e4 nukkuva mieli alkaa her\u00e4t\u00e4 ja sitten taas nukahtaa. Jonkin ajan harjoittelun j\u00e4lkeen ajattelun liikkeen jaksot tulevat yh\u00e4 pidemmiksi, p\u00e4\u00e4tyen lopulta jatkuvaan ajatuksen liikkeeseen. Silloin saavutetaan todellinen meditaatiotila (dhyana).<\/p>\n\n\n\n

Nyt t\u00e4ytyy huomata, ett\u00e4 ”liikkeell\u00e4” t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 on erityinen lis\u00e4merkitys. Tavallisesti, kun ajattelemme jotakin, joka liikkuu, kuvaamme t\u00e4t\u00e4 liikett\u00e4 ajassa tapahtuvana. N\u00e4in ei ole meditatiivisessa ajattelun liikkeess\u00e4: Se, mit\u00e4 todella esiintyy, on tietoisyyden v\u00e4l\u00e4hdys, joka ei tapahdu ajassa, koska se on tietoisuuden ajattoman samanaikaisuuden ilmenem\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Meditaatio on el\u00e4mist\u00e4 T\u00c4SS\u00c4 ja NYT; se on valtava kokemus, jossa on rajaton voima, joka voi muuttaa el\u00e4m\u00e4si t\u00e4ysin ja antaa kohtalollesi uuden suunnan. Meditaatio on korkeampi tietoisuudentila eik\u00e4 sit\u00e4 siksi voi kokematta t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Todellinen tarkoitus<\/h2>\n\n\n\n

Pid\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 asia: Meditaation tarkoitus ei ole rentouttaa kehoa, parantaa sairauksia tai p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon v\u00e4symyksest\u00e4 ja stressist\u00e4, kuten jotkut ”meditoijat” ajattelevat. On t\u00e4ysin totta, ett\u00e4 meditaatiolla voi saavuttaa n\u00e4m\u00e4 asiat ja paljon muutakin, enemm\u00e4n kuin osaamme kuvitellakaan, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat vain toisarvoisia vaikutuksia. Meditaation todellinen tarkoitus on saavuttaa tietoa, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja viisautta. Sen aito p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on gnosis (kreikaksi ’tieto’), joka ei ole pelkk\u00e4\u00e4 tietoa asioista, vaan l\u00e4hinn\u00e4 hengellist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 niiden olennaisesta luonteesta.<\/p>\n\n\n\n

Samadhi – autuaallinen samastuminen<\/h2>\n\n\n\n

N\u00e4imme, ett\u00e4 dhyana (meditaatio) on henkisten prosessien jatkuvaa virtaa kohti meditaation kohdetta. T\u00e4m\u00e4 prosessi johtaa v\u00e4hitellen autuaalliseen samastumiseen (Meditaation kohteen ja sen harjoittajan oman olemuksen yhtymiseen (co-penetration)). T\u00e4m\u00e4 on korkein tila, jota kutsutaan samadhiksi. Samadhissa mieli jatkuvasti, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muista kohteista, omaksuu ja yhdistyy meditaation kohteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Itsesi kadottaminen<\/h2>\n\n\n\n

Samadhissa vain kohteen tietoisuus s\u00e4ilyy, kun yksil\u00f6llisyyden tietoisuus h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Itse asiassa harjoittajan yksil\u00f6llisyys ei h\u00e4vi\u00e4 (se olisi mahdotonta), vaan harjoittajan tietoisuus samastuu autuaallisesti meditaation kohteeseen. Samadhissa yogin mieli ja tietoisuus tulevat yhdeksi kohteen kanssa. Ei ole en\u00e4\u00e4 henkist\u00e4 toimintaa (mieli menee n\u00e4enn\u00e4isesti tyhjyyden tilaan). Ei ole en\u00e4\u00e4 tietoisuutta henkil\u00f6kohtaisesta yksil\u00f6llisyydest\u00e4, joka olisi irrallaan kohteesta. Nyt harjoittaja tuntee, ettei ole en\u00e4\u00e4 eroa ”kohteen” ja ”minun” v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 dikotomia on nyt mahdoton.<\/p>\n\n\n\n

Niin kuin suola sekoittuessaan veteen tulee yhdeksi sen kanssa, samoin atma (Korkein Itse) ja mieli yhdistyv\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan samadhiksi.
Hatha Yoga Pradipika, IV, 5
Olennaisen Itsen (atma) ja Kosmisen Itsen (param atma) yht\u00e4l\u00e4isyys ja ykseys on nimelt\u00e4\u00e4n samadhi, kuvatakseen sit\u00e4, mik\u00e4 on puheen voiman tuolla puolen, joka voidaan tuntea vain itse kokemalla.
Hatha Yoga Pradipika, IV, 7, 32
”(Samadhi on ) se dhyanan muoto, jossa ei ole ”t\u00e4\u00e4ll\u00e4” eik\u00e4 ”ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4”, jossa on valaistuminen ja rauha kuin suuressa valtameress\u00e4, ja joka on Suuri Tyhjyys (shunya) itse”.
Kularnava Tantra, IX, 9<\/p>\n\n\n\n

Meditaation kolmio<\/h2>\n\n\n\n

Dhyanan (meditaation) aikana on tietoisuus tiet\u00e4j\u00e4st\u00e4 (meditaation harjoittaja), tiedetyst\u00e4 (meditaation kohde) ja tiedosta, joka mieleen nousee meditaation kohteesta. N\u00e4m\u00e4 kolme ovat erillisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmio sulautunut pisteeseen<\/p>\n\n\n\n

Samadhissa tiet\u00e4j\u00e4, tiedetty ja tieto yhtyv\u00e4t, sulautuvat toisiinsa, tulevat yhdeksi.<\/p>\n\n\n\n

Samadhi on sen intuitiivista tiet\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 on suoraan l\u00e4sn\u00e4, se on absoluuttisen ykseyden kokemuksen v\u00e4litt\u00f6myys, havainnon ei-v\u00e4lillisyys. Eli t\u00e4ss\u00e4 havainto tajutaan jotenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4vi\u00e4 kanavia (kuten esim. aisteja, mielt\u00e4, \u00e4ly\u00e4 jne.) ja siit\u00e4 syyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokemus havaitaan identiteettin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samadhi on tunnettavasta kohteesta eriytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n identiteetin tila, itsest\u00e4 irrottautuva syventyminen kohteen merkitykseen.T\u00e4ss\u00e4 tilassa yogi kokee tietoisuuden tilan, jossa h\u00e4n havaitsee kaikkien asioiden, olioiden ja maailmojen eriytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ainutlaatuisen perustan. Osa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kokonaisuudeksi, jokainen osa on l\u00e4sn\u00e4 kaikissa muissa osissa, kaikki on osana t\u00e4yteytt\u00e4, jonka pienoismallia kokija edustaa. Yogi joka on saattanut t\u00e4m\u00e4n prosessin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen asti, voi tunnistaa Kosmisen Tietoisuuden taustalla olevan ja olennaiselta ytimelt\u00e4\u00e4n salaamattoman todellisuuden, josta kaikkien n\u00e4enn\u00e4isesti rajallisten kohteiden intiimein status rakentuu. T\u00e4ss\u00e4 tiet\u00e4j\u00e4n, tiedetyn ja tiet\u00e4misen prosessin kolmikko on transendoitu. Tiet\u00e4j\u00e4 (yogi joka on samadhissa) k\u00e4\u00e4ntyy pois kohteesta ja k\u00e4\u00e4ntyy itseens\u00e4. N\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n h\u00e4n luo tilanteen, jossa tiet\u00e4\u00e4misen kohde on tiet\u00e4j\u00e4 itse, ja tiet\u00e4misen prosessi on my\u00f6s yksinkertaisesti tiet\u00e4j\u00e4 itse. T\u00e4t\u00e4 tilaa kutsutaan joskus ”tyhjyydeksi” (shunya), johtuen kontrastista sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4enn\u00e4iseen objektiivisuuden t\u00e4yteyteen (jota edustaa objekti-subjekti -dualismi). Se on prosessi, jossa jatkuvasti riisutaan pois meditaation kohteen ulkoisia m\u00e4\u00e4reit\u00e4 ja piirteit\u00e4, kunnes yogilla on en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 kohteen pelkk\u00e4 eksistentiaalinen olemus.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 prosessi, jossa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uudelleen kaiken olemassaolevan eriytym\u00e4t\u00f6n ja ainutlaatuinen perusta, on t\u00e4rke\u00e4 osa vapautumisen ja hengellisen valaistumisen saavuttamisessa. \u00c4\u00e4relliset kohteet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ydy erillisin\u00e4 ja rajallisina rakenteina; vaan ennemminkin Tietoisuus, josta kaikki asiat ovat rakentuneet, nousee pinnalle ja tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi havaittujen kohteiden oikeana Todellisuutena.<\/p>\n\n\n\n

”Se, jolla on t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys (nimitt\u00e4in ett\u00e4 Universumi on identtinen Itsen kanssa), pit\u00e4\u00e4 koko maailmaa (Jumalan) leikkin\u00e4 ja ollessaan n\u00e4in aina yhtyneen\u00e4 (Universaaliin Tietoisuuteen), h\u00e4n on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 el\u00e4ess\u00e4\u00e4n vapautunut (jivanmukta)”
Spanda Karika II, 5<\/p>\n\n\n\n

Ulkoisen maailman havaitsemisessa tapahtuu radikaali muutos. Samadhiin tietoisesti menemisen sis\u00e4lt\u00f6 on ananda — sanoinkuvaamaton autuus. Harjoittaja samaistuu Korkeimman kaikkein sis\u00e4isimm\u00e4n tietoisuuden kanssa. Samadhin todellisuus t\u00e4ytyy kokea henkil\u00f6kohtaisesti. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 kuulee siit\u00e4 tai yritt\u00e4\u00e4 kuvitella sit\u00e4 (se olisi kuitenkin mahdotonta!). T\u00e4m\u00e4n tekstin totuus ilman suoraa kokemista on vain nelj\u00e4nnes totuutta.<\/p>\n\n\n\n

Samyama – samastuva meditaatio<\/h2>\n\n\n\n

Samyama tarkoittaa, ett\u00e4 samanaikaisesti harjoitetaan dharanaa (keskittymist\u00e4), dhyanaa (meditaatiota) ja samadhia (identifikaatiota).<\/p>\n\n\n\n

”Hallitsemalla samyaman supertietoisuuden valo nousee”
Yoga Sutra<\/p>\n\n\n\n

Dharana on mielen pit\u00e4mist\u00e4 yhdess\u00e4 pisteess\u00e4. Dhyana on mielen jatkuvaa v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 sulautumista kohteeseen. Samadhi on mielen t\u00e4dellinen uppoutuminen kohteeseen. N\u00e4m\u00e4 kolme liittyv\u00e4t erottamattomasti yhteen: dharanasta samadhiin on jatkuva prosessi, jonka tarkoituksena on yhtyminen kohteen kanssa, aivan kuten sy\u00f6dess\u00e4 yhdyt\u00e4\u00e4n ruoan kanssa. Samyamassa harjoittaja menee kohteen sis\u00e4\u00e4n ja tulee tietoiseksi sen olemuksesta tiet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen identiteetin (prajna).<\/p>\n\n\n\n

Samyamassa tapahtuu vaivaton tietoisuuden laajentuminen. T\u00e4ss\u00e4 tilassa opimme levitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n taivaan kaltaiseksi rauhan ja rauhallisuuden avaruudeksi ja sitten, t\u00e4m\u00e4n laajentumisen pohjalta, opimme sallimaan tiedon keskittymisemme kohteesta nousta itsest\u00e4\u00e4n, aivan kuin olisimme tuo kohde.<\/p>\n\n\n\n

Elokuvan katsominen<\/h2>\n\n\n\n

Jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme samyamaa helpommin, k\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4mme vertausta elokuvasta. Ajatellaan, ett\u00e4 voit pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 filmin tiettyyn kuvaan, jossa on p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Silloin voit tutkia liikkumatonta kuvaa niin kauan kuin haluat. T\u00e4m\u00e4 vastaa dharanaa (keskittyminen).<\/p>\n\n\n\n

Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4t filmin j\u00e4lleen liikkumaan. Nyt voit seurata filmin pys\u00e4ytt\u00e4misen aikana tutkimaasi kuvaa, n\u00e4hd\u00e4 sen yhteydet elokuvan toimintaan, voit integroidea kuvan toiminnan jatkuvaan virtaan. T\u00e4m\u00e4 vastaa dhyanaa (meditaatio).<\/p>\n\n\n\n

Seuratessasi elokuvaa otat siihen osaa emotionaalisesti, samastut sen kanssa, mit\u00e4 tapahtuu (tunnet surua, jos katsot tragediaa, naurat katsoessasi komediaa jne.). T\u00e4m\u00e4 samastuminen vastaa samadhin alkua.<\/p>\n\n\n\n

Uusi tiet\u00e4misen tapa<\/h2>\n\n\n\n

Samyamassa harjoittaja huomaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ajatustensa virta on t\u00e4ynn\u00e4 harmonista ja autuaallista tunnetta. Yogi ei vain ”n\u00e4e” samyamansa kohdetta, vaan h\u00e4n my\u00f6s ”tuntee” sen oudon intensiivisesti, kuin h\u00e4n nyt sulautuisi kohteeseen ja kohde h\u00e4neen. Yogi sulautuu hienovaraisella tasolla kohteensa todellisuuteen, aivan kuin kohteen identiteetti olisi sekoittunut h\u00e4nen omaansa. T\u00e4m\u00e4 on samyama, joka on intuitiivisen tiet\u00e4misen t\u00e4ydellisin metodi (”intuitiivinen” tarkoittaa ”menn\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, laittaa itsens\u00e4 sis\u00e4lle”).
T\u00e4ss\u00e4 on muutamia vihjeit\u00e4 samyaman tilasta:<\/p>\n\n\n\n

Naiivius – joka johtaa ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4seen samastumiseen kohteen kanssa sulautumisen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Kaipuu saavuttaa todellisuus, joka on persoonallisen egon rajoitusten tuolla puolen; tulet sen todellisuuden manifestoitumisen kanavaksi. Anna sen puhua omasta puolestaan, keskeyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tule ”l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi” sille.<\/p>\n\n\n\n

Samyama johtaa ymm\u00e4rrykseen ”tulemalla joksikin”, ei ajattelemalla.<\/p>\n\n\n\n

Vain yhtess\u00e4 asiassa kerrallaan viipyminen (eri asia kuin ajatella jotain) ja harjoittajan sulautuminen ideaan, johon h\u00e4n keskittyy.<\/p>\n\n\n\n

Tiet\u00e4misen prosessin vapauttaa objekti, ei subjekti. T\u00e4m\u00e4 on ei-verbaalista, ei-k\u00e4sitteellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Samyamassa mieli on kuin peili: se ei tarraudu mihink\u00e4\u00e4n, ei kielt\u00e4ydy mist\u00e4\u00e4n, ottaa vastaan muttei pid\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n, ei lis\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4l\u00e4 ”k\u00e4\u00e4nn\u00e4” puhutulle kielelle sit\u00e4, mit\u00e4 koet samyaman aikana; t\u00e4m\u00e4 on uudenlainen kokemus, joka saadaan eri tavalla kuin tavallisesti.<\/p>\n\n\n\n

Samyama on uusi tapa olla maailmassa, uusi tapa havaita ja liitty\u00e4 todellisuuteen, muuttamalla tietoisuus korkeampaan tilaan. Se on Todellisuuden n\u00e4kemist\u00e4 niin kuin se on, sen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ajatuksettomassa mielentilassa eik\u00e4 sen keksimist\u00e4 tai kuvittelemista erittelev\u00e4n ajattelun avulla.<\/p>\n\n\n\n

L\u00f6yd\u00e4 mielihyv\u00e4si harjoittamalla samyamaa joka p\u00e4iv\u00e4 ja unohda tulokset: ajattele, ettei meditaatiossa ole todellista tarkoitusta; t\u00e4m\u00e4 asenne nopeuttaa suuresti onnistumistasi .<\/p>\n\n\n\n

Meditaatio suhteessa jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n

Silm\u00e4t kiinni istuminen on aloittelijoille mukavin tapa kontrolloida vaeltelevaa mielt\u00e4\u00e4n. Kuitenkin kun opit hiukankin miten t\u00e4t\u00e4 kontrollia harjoittaa hiljaa istuessa, t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jatkaa k\u00e4velless\u00e4, seistess\u00e4 tai jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 toimia tehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 toteutetaan jakamalla huomio kahtia, ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toista osaa sis\u00e4iseen meditaatioon ja toista p\u00e4ivitt\u00e4isiin askareisiin. Tulet huomaamaan, ett\u00e4 vastoin odotuksia p\u00e4ivitt\u00e4iset toimesi tulevat tarkoituksenmukaisemmiksi ja hyvin tehokkaiksi. Jatkuva sis\u00e4inen meditaatio ja sit\u00e4 seuraava rauhallisuus antaa energisen tuen ja antaa tarkoituksen ulkoisille toimillesi.<\/p>\n\n\n\n

Jos meditaatiolla ei ole suhdetta jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on? Meditaatio joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan huomiotta, on tarkoitukseton eik\u00e4 hy\u00f6dyt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Meditaatio toiminnan keskell\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tuot koko maailman meditaatioosi. Todellisessa meditaatiossa ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4, istuuko harjoittaja hiljaisessa paikassa vai ei, sulkeeko h\u00e4n silm\u00e4ns\u00e4 vai ei, onko h\u00e4n yksin vai ei.<\/p>\n\n\n\n

Meditoiminen aktiviteettien keskell\u00e4 on verrattomasti korkeampaa kuin hiljainen l\u00e4hestymistapa. T\u00e4llainen meditaatio todella tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 muuttumista ja valaistumista. Tietysti meditoiminen h\u00e4lin\u00e4n keskell\u00e4 on alussa paljon vaikeampaa — ja tuottaa v\u00e4hemm\u00e4n lyhyen aikav\u00e4lin palkintoja — kuin yksin hiljaa istuminen. Kuitenkin jos haluat tehd\u00e4 meditaation korkeamman tietoisuuden osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4si, sinun pit\u00e4\u00e4 meditoida arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4si jatkuvasti, ollen sis\u00e4isesti meditaatiossa riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 teet ulkoisesti.<\/p>\n\n\n\n

Usein sinusta saattaa tuntua, ettet etene mihink\u00e4\u00e4n meditoimalla keskell\u00e4 toimintojasi, kun taas hiljainen l\u00e4hestymistapa tuottaa odottamattomia ja nopeita tuloksia. Voit kuitenkin olla varma siit\u00e4, ett\u00e4 ne jotka meditoivat hiljaisuudessa eiv\u00e4t voi ikin\u00e4 toivoa p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 meditaatioon toimiensa keskell\u00e4, mik\u00e4 on meditaation todellinen tarkoitus.<\/p>\n\n\n\n

Hiljainen meditaatio yleens\u00e4 erottaa hengellisen el\u00e4m\u00e4mme arkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme, ja t\u00e4m\u00e4 on vain todellisuudelta piileskely\u00e4. Tosi yogi tai yogiini (naispuolinen joogan harjoittaja) ei tee niin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

kirjoittanut Dinu Roman Seuraava on yhteenveto meditaation perinteisist\u00e4 opetuksista. T\u00e4m\u00e4 ei ole yksitt\u00e4inen meditaatiotekniikka vaan yleisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita seuraamalla p\u00e4\u00e4see meditaation tilaan. Ennen aloittamista Useimmat ihmiset voivat harrastaa menestyksekk\u00e4\u00e4sti esimerkiksi aerobickia tai kehonrakennusta tuntematta ihmisen anatomiaa tai ilman, ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 ovat tekem\u00e4ss\u00e4 ja miksi. Valitettavasti (tai ehk\u00e4 onneksi) sama ei p\u00e4de joogaan tai …<\/p>\n

Meditaation mysteeri<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"categories":[57,58],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11723"}],"collection":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11723"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11723\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11724,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11723\/revisions\/11724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/natha.fi\/wp2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}