Nathan opetuksen kulmakivet

Nathan opetuksen perustana ovat oleelliset universaalit periaatteet ja lainalaisuudet, joita tarkastellaan modernista länsimaisesta näkökulmasta. Näin harjoittajan on helpompi olla avoin planeettamme ikiaikaisen henkisen perinteen valaisevalle voimalle ymmärtämällä näitä periaatteita omasta näkökulmastansa lähtien. Alla avautuu muutamia näistä opetuksemme kulmakivistä.

Okkulttisen resonanssin laki

Yksi kaikkien aitojen esoteeristen opetusten kulmakivistä on ajatus siitä, että maailmankaikkeus heijastuu kokonaisuutena jokaiseen osaansa ja päinvastoin. Tämä perustavanlaatuinen totuus on esitetty upeasti kuuluisassa Hermes Trismegistuksen tekemässä Smargaditaulussa :”Niin kuin alhaalla, niin ylhäällä; ja niin kuin ylhäällä, niin alhaalla”. Modernissa kosmologiassa sama ajatus näkyy maailmankaikkeutta koskevassa. holografiteoriassa. Sen mukaan maailmankaikkeus on valtava hologrammi, jossa sen kukin osa sisältää saman informaation kuin kokonaisuus. Ihmisen kohdalla se tarkoittaa, joogaopettaja emeritus Gregorian Bivolarun sanoin: ”jokaisen ihmisen sisäinen maailmankaikkeus on makrokosmisen rakenteen ilmentymää ja heijastumaa”. Okkultisen resonanssin laki selittää kuinka on mahdollista, että kosminen kokonaisuus ja sen osat kietoutuvat toisiinsa, ja kuinka me voimme hyötyä tästä tiedosta henkisellä polulla. Aluksi on tärkeä ymmärtää kaiken olemassa olevan perusluonne. Kaikki, mikä on olemassa, värähtelee. Värähtely saa aikaan olemassaolon. Ilman värähtelyä ei ole mitään olemassaoloa – ei ainakaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Tämä perusasia tiedettiin hyvin monissa henkisissä perinteissä. Esimerkiksi intialaisessa Kashmirin Shaivismissa tätä värähtelevää ydinolemusta kutsuttiin spandaksi. Lännessä käsite siitä, että kaikki on vuoksen ja luoteen vaikutuksen alaisina, esitettiin elävästi sekä vanhassa egyptiläisessä henkisessä perinteessä että sen hellenistisessä tulkinnassa ns. hermeettisessä kirjallisuudessa. Kun lähestymme modernia aikaa, tämä käsitys tarkennettiin käsitteellä ’sykkivä liike’. Esimerkiksi ruotsalaisen esoterian opettajan Swedenborgin (1700-luvulla) metafysiikka ja teologia perustui sille, kuinka tärkeää värähtely oli kaikelle elämälle. Hermeettisessä kirjoituksessa ”Kybalion”, joka julkaistiin 1900-luvun alussa, esitettiin selvästi, että ”mikään ei pysy paikallaan; kaikki liikkuu, kaikki värähtelee”. Nykyaikainen tiede on samaa mieltä kvanttiteorian tutkimusten perusteella. Henkisessä asiayhteydessä kaiken värähtelevä luonne on tärkeä, koska sen avulla eri todellisuuksien tasot voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Värähtelyllä on aina tietty taajuus. Kun kaksi värähtelevää järjestelmää ovat yhteydessä toisiinsa, energiaa ja informaatiota siirtyy itsestään voimakkaammasta järjestelmästä heikompaan järjestelmään. Tätä ilmiötä kutsutaan resonanssiksi. Esimerkiksi jos laulat tietyllä äänenkorkeudella, huomaat että lähellä olevat kielisoittimet (esimerkiksi piano, jonka kielet ovat vapaana) alkavat värähdellä. Se johtuu siitä, että energiaa siirtyy kieleen, joka on viritetty samalle taajuudelle kuin laulun ääni. Eli vain oikealle taajudelle viritetty kieli värähtelee, muissa kielissä ei tapahdu mitään. Jos mietit asiaa, huomaat helposti, että resonanssi on hyvin tuttu ilmiö. Oletko ollut joskus jalkapallo-ottelussa tai konsertissa, jossa on paljon yleisöä, ja yhtäkkiä huomaat, kuinka väkijoukon energia saa sinut valtaansa. Se saattaa saada sinut käyttäytymään eri tavalla kuin mitä jos olisit yksin. Kaikki tämä on resonanssia. Olet todennäköisesti myös huomannut, että kun menet huoneeseen, jossa on pieni ryhmä ihmisiä, joskus tuon ihmisryhmän energia vaikuttaa huomattavasti. Vaikutus voi olla joko kohottava tai väsyttävä vaikka kukaan ei puhuisi mitään. Tässäkin on kyse resonanssista. Tässä kohtaa voi herätä kysymys, että mikä resonoi silloin, kun on kyse ihmisryhmistä ja -joukoista. Toisin kuin kielisoittimissa, tässä tapauksessa ei ole mitään selvää fyysistä perustetta tälle ilmiölle. Jotta ymmärtäisimme tällaista resonanssia, on hyväksyttävä, että fysiikan tutkimien energiamuotojen lisäksi on olemassa myös muita energiamuotoja: bioenergiaa ja emotionaalista, mentaalista ja henkistä energiaa. Niitä kutsutaan hienovaraisiksi energioiksi, koska tavanomaisilla fysiikan laitteilla niitä ei voida havaita. Ne ovat kätkettyjä, okkulttisia. Kuka tahansa meistä voi kuitenkin oppia tuntemaan ne. Joillekin ihmisille hienovaraisten energioiden olemassaolo voi kuulostaa vähän ihmeelliseltä. Heidän kanssaan ei tarvitse väitellä, sillä he ovat täysin oikeassa tässä asiassa. Ne ovat ihmeellisiä. Sen sijaan kyseenalaistajat ovat usein väärässä siinä, että tavallinen fyysinen energia olisi vähemmän ihmeellistä. Sana energia tulee kreikan kielen sanasta energeia, joka voidaan kääntää ”voima toiminnassa”. Fysiikan tiede tutkii energian manifestoitumista esimerkiksi liikkeenä tai lämpönä. Se ei tutki niiden takana olevaa voimaa, energiaa itseään, sen sisintä olemusta. Miksi? Koska energia, myös fyysisten ilmiöiden takana oleva energia, on aina hienovarainen voima. Sitä ei voida havaita sellaisenaan. Kun puhumme ei-fyysisistä energiamuodoista, emme tee energian suhteen konseptuaalista loikkaa. Fyysinen energia ei ole sen enempää aineellista kuin energia, joka ilmenee bioenergeettisesti, emotionaalisesti, mentaalisesti tai henkisesti. Itse asiassa energiaa voitaisiin aivan yhtä hyvin kutsua valoksi tai ääneksi hienovaraisessa, ei-fysikaalisessa merkityksessä kuten monissa henkisissä perinteissä tehdään. Palataan nyt okkulttiseen resonanssiin. Kuvittele, että astut henkisesti latautuneeseen tilaan esimerkiksi kirkkoon tai kauniiseen joogasaliin. Huomaat heti, että tällä paikalla on kohottava vaikutus sisäiseen tilaasi. Hiljennyt spontaanisti, huomio kääntyy sisäänpäin, rauhoitut ja päästät joksikin aikaa irti kaikesta. Kun todella avaudut tälle kokemukselle, huomaat tietoisuuden laajentumisen ja sydämen avautumisen – tämä johtuu pelkästään siitä, että olet tuossa paikassa, kirkossa tai joogasalissa, ja että keskityt tuntemaan sen energiaa. Okkultisen resonanssin laki selittää, kuinka tämä on mahdollista. Muista sanonta: ”niin kuin ylhäällä, niin alhaalla”. Se, että kokonaisuus heijastuu osiinsa, tarkoittaa, että jokainen ihminen heijastaa maailmankaikkeuden energeettistä rakennetta, mukaan lukien sen hienovaraista rakennetta. Aivan kuten fyysisen maailmankaikkeuden lait ovat voimassa myös ihmisissä, niin myös sen hienovarainen arkkitehtuuri ilmenee meissä. Itse asiassa henkisessä etsinnässä on kyse siitä, että herätämme itsessämme resonanssin näiden arkkityyppisten energioiden kanssa, niitä voidaan kutsua makrokosmisiksi voimakeskuksiksi, ja sen avulla oivallamme, että me ilmennämme kokonaisuutta, mukaan lukien myös sen lähteen, joka on läsnä kaikessa. ”Ihmisen mikrokosmos kerää eli vastaanottaa okkulttisen resonanssiprosessin kautta hienovaraista energiaa, joilla on tietty värähtelytaajuus ja jotka tulevat Makrokosmoksesta, silloin kun näiden energioiden värähtelytaajuus on sama tai hyvin lähellä sitä taajuutta, jolla ihmisen mikrokosmos pystyy värähtelemään.” (joogaopettaja emeritus Gregorian Bivolaru) Ihmisen ja makrokosmisen hienovaraisten energioiden välinen vuorovaikutus on mahdollista kokonaisuuden ja osan välisen vastaavuuden takia. Kun ihminen on täysin vapautunut sisäisistä esteistä, hän pystyy herättämään itsessään minkä tahansa makrokosmisen värähtelytaajuuden ja aloittaa näin resonanssin tuon hyvää tekevän energian kanssa. Koska makrokosminen energia on aina valtavan paljon voimakkaampi kuin oma energiamme, virittyminen tarkoittaa, että energia (jopa valtava määrä energiaa, jos resonanssi on täydellinen) siirtyy makrokosmiselta tasolta meihin, eli mikrokosmokseen. Tämä tapahtuu spontaanisti yllä olevassa esimerkissä kirkosta ja joogasalista. Jos vertaamme jalkapallo-ottelun yleisössä syntyvää resonanssia kirkon tai joogasalin kohottavien energioden resonanssiin, oivallamme, että eri resonansseilla on erilainen henkinen arvo. Värähtelytaajuus voi olla korkeampi tai matalampi. Korkeammat taajuudet ovat hyvää tekeviä, ja vastaavasti matalammat taajuudet eivät. Vihalla, kateudella, sadismilla, melankolialla ja monilla muilla tuhoavilla tiloilla on matala värähtelytaajuus. Spektrin toisessa päässä on tiloja kuten rakkaus, rauha, harmonia, vapaus ja autuus. Henkisessä etsinnässä pyrimme herättämään ja vahvistamaan näitä tiloja. Okkultisen resonanssin kautta voimme avata itsemme kaikenlaisten hyvää tekevien hienovaraisten energioiden ja entiteettien: mm. jumalallisten attribuuttien, logoksen, Kristus-tietoisuuden, pyhän hengen, mahavidyojen, jumalien, avataarien, enkeleiden, hienovaraisella tasolla olevien henkisten mestareiden hyvää tekeville värähtelyille. Kaikki nämä hienovaraiset olennot ovat kaikkien olentojen yhden ja ainoan perimmäisen lähteen manifestaatiota. Eri perinteissä sillä on eri nimi: Jumala, Brahman, Absoluutti, Yksi jne. Näiden hienovaraisten olentojen kautta voimme löytää olemassa olemisen perustavanlaatuisimman seikan, kaiken olemassaolevan Valon ja Elämän, kaiken perimmäisen totuuden. Tämä löytö on ainoa asia, joka lopullisesti ja aidosti tyydyttää sielun henkisen janon. Okkultisen resonanssin laki on henkisen harjoituksen ytimessä Nathalla. Asanoilla, pranayamoilla, meditaatioilla ja monilla muilla henkisillä harjoituksilla on kaikilla tavoitteena herättää harjoittajassa hyvää tekeviä korkeita tiloja, joita voidaan voimistaa, jopa erittäin paljon, resonoimalla vastaavan makrokosmisen energiakeskuksen kautta. Okkultisen resonanssin lain systemaattinen ja käytännöllinen soveltaminen opetetaan Nathan oppilaille initiaation kautta. Initiaatioon kuuluu sekä teoria että käytännön harjoitus. Esimerkiksi oppilaalle opetetaan, miten tehdä uusi asana tai meditaatiotekniikka. Lisäksi hän saa paljon harjoitusta koskeva tietoa. Näin oppilas etenee henkisellä polullaan turvallisesti, tuloksellisesti ja iloisesti.

Karmajoogan perusta: Pyhitys

Pyhitys on yksi karmajoogan peruspilareista. Karmajooga on henkinen polku, jossa hengellinen vapautuminen saavutetaan toiminnan kautta. Normaalisti ihminen synnyttää kaikilla teoillaan karmaa, ja hänen täytyy vastaanottaa tekojensa hedelmät ennemmin tai myöhemmin. Pahoista teoista syntyvät hedelmät ovat kitkeriä. Hyvien tekojenkin seurauksena ihmisen pitää syntyä uudelleen vastaanottamaan tekojensa hyvät hedelmät. Pyhittäminen kuitenkin vapauttaa harjoittajan näistä karman kahleista, jotka muuten pakottaisivat hänet palaamaan uudestaan ja uudestaan tähän maailmaan.

Avainasia pyhityksessä on se, että kaikki tekojen hedelmät annetaan Korkeimmalle Absoluutille. Antamalla tekojen hedelmät Jumalalle kyseiset teot eivät enää kuulu sen tekijälle. Kun ihminen antaa tekonsa hedelmät Jumalalle ja Jumala vastaanottaa tämän lahjan, hän lähestyy Jumalaa, ikuista, ja silloin hän elää tietyssä määrin samalla tavalla kuin Jumala elää. Silloin ihminen voi tuntea Isä Jumalan syleilyn. Pyhittämisen jälkeen hän kokee, kuinka Jumala Itse manifestoituu hänen kauttaan. Hän tuntee Hänen inspiraationsa, armonsa, voimansa. Lisäksi vapaudumme karman luomista siteistä.

Pyhittäminen tarkoittaa sitä, että annetaan jotakin vilpittömästi, täysin ja pyyteettömästi Jumalalle, Korkeimmalle Absoluuttiselle Tietoisuudelle. Tarkoituksena on pyhittää tuo jokin olemalla hiljaa yhteydessä Jumalaan. Pyhityksen jälkeen harjoittaja jää kuuntelemaan Korkeimman vastausta pyhitykseen. Tämä on olennainen vaihe pyhittämisessä. Vastaus tuntuu pyhyytenä ja armona, joka virtaa olemukseen pään kautta. Silloin harjoittaja voi olla vakuuttunut siitä, että hänen pyhittämänsä teko on hyväksytty ja että se saa jumalallista tukea. Jos sen sijaan pyhityksen jälkeen ei koeta mitään vastausta, se tarkoittaa, että teko on ole harmoniassa jumalallisen tahdon kanssa. Joko se ei ole hyvä teko tai ei ole oikea hetki tehdä sitä. Tässä tapauksessa tekoa ei pidä tehdä.

Kuka tahansa voi käyttää pyhitystä syventämään suoraa yhteyttä Isä Jumalaan samalla tavalla kuin kuka tahansa voi rukoilla Jumalaa. Kun pyhitämme, tietyt jumalalliset lait vaikuttavat ja transformoivat meitä sisäisesti. Pyhittämisen avulla koko elämästä tulee henkinen matka. Henkinen harjoitus ei siis rajoitu ainoastaan jooga-alustalle tai meditaatiotyynylle. Pyhittämisen avulla voimme elää joka hetki hengellisten periaatteiden mukaisesti. Voimme löytää pyhän arjen jokaisesta hetkestä. Joogan ja tantran mukaan emme tarvitse pappeja, sadhuja tai pyhimyksiä tai muita välittäjiä, jotta löydämme Korkeimman Absoluutin eli Jumalan. Voimme olla yhteydessä Korkeimpaan Absoluuttiin suoraan, tässä ja nyt, jokaisessa teossa, jonka teemme. Jokainen pyhitys on mahdollisuus kokea kuolemattomuus, kokea muutaman hetken ajan se miltä tuntuu olla jivanmukta, henkisesti vapautunut mestari.

Pyhittämällä mistä tahansa teosta tulee pyhää. Jos esimerkiksi pyhitämme kävelyn työpaikalle, jumalallinen läsnäolo on mukana kaikessa mitä koemme sen aikana. On kuin Jumala kävelisi meidän kanssamme, kuin Hän kävelisi meissä ja meidän kauttamme. Jumala ei ole enää kaukainen todellisuus vaan Häneen saa helposti yhteyden tämän menetelmän avulla.

Kun hyvä teko on pyhitetty, tekoa ei enää tee yksilö yksilöllisine rajoituksineen. Pyhittämällä harjoittaja avautuu kanavaksi, jonka kautta Jumala manifestoituu. Ihminen toimii nyt Jumalan inspiroimana ja ohjaamana. Esimerkiksi jos hieroja pyhittää parantavan hieronnan, hän saa täsmällistä ohjausta ja inspiraatiota hoitoon, mikä olisi muuten voinut jäädä huomaamatta.

Pyhityksessä ihminen päästää irti egostaan ja laajentuu omine rajojensa yli. Hän antautuu korkeimman, jumalallisen viisauden ohjattavaksi. Pyhitys on ele, jolla kutsutaan Jumalan läsnäoloa, apua ja tukea. Ihminen saa lisää sisäisiä resursseja ja energiaa. Hän virittyy Korkeimman kanssa ja elää tietyllä tavalla Jumalan tavalla, ja suhde Jumalaan muuttuu läheisemmäksi.

Pyhityksen tekniikka opetetaan tantrisen joogan, esoteerisen tantran ja kashmirin shaivismin kursseilla.

Jumalalliset Attribuutit

Tuhansien vuosien ajan on ollut monia erilaisia uskontoja, uskomuksia, henkisiä polkuja ja menetelmiä, joiden tarkoituksena on ollut ymmärtää ja saavuttaa tämän maailmankaikkeuden Luoja. Mikä tahansa yritys mielen osalta kuvailla jotakin, joka on aistihavaintojemme kentän ja tavallisen ajattelumme tuolla puolen, osoittautuu haastavaksi yritykseksi. Niin uskonto, filosofia kuin tiedekin ovat yrittäneet ratkaista tämän mysteerin, tai toisinaan pyrkineet todistamaan sen täysin vääräksi. Väittely, jossa Jumalallinen luominen ja sattumanvarainen evoluutio asetetaan vastakkain, on nykymaailmassamme kiivaampi kuin koskaan.

Kautta historian Jumalalle on annettu monia nimiä, voimia, tarkoituksia, kuvailuja ja lisänimiä, mikä on tapahtunut aikakausien, kulttuurien ja teknologisten edistysaskeleiden mukaisesti.

Jotkut sanovat, että Jumalan nimien lausuminen tai Hänen ominaispiirteittensä ymmärtäminen vie meidät vähitellen paratiisiin. Voiko tämä olla polku tai tapa, jolla löytää Jumala ja voiko se olla yhtä tehokas kuin meditaatio, sisäänpäin kääntyminen, Jumalalle antautuminen tai uhrautuminen ja muut keinot?

Kristillisyydessä Jumalaa luonnehditaan Hänen Attribuuttiensa kautta, joista kolme tärkeintä ovat kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkirakastava. Näistä Attribuuteista sanotaan, että sellaisenaan niitä ei voida välittää, että ne kuuluvat ainoastaan Jumalalle. Jumala ilmentää absoluuttista myötätuntoa, ääretöntä tietämystä ja aina rakastaa ja pitää huolta luoduistaan.

Myös islamissa Jumalaa luonnehditaan kaikkitietäväksi, kaikkivaltiaaksi ja täydellisen äärettömäksi. Kuitenkin Jumala on minkä tahansa antropomorfisen muodon tuolla puolen, sillä Hän transendoi sukupuolen ja minkä tahansa muodon. Jumala on ajaton, ikuinen ja ääretön. Hän edustaa alkua, kaiken olemassaolevan juurta ja myös loppua. Jumala on “Iänikuinen”, Häntä ennen ja Hänen jälkeensä ei ole mitään.

Muista perinteistä voimme löytää erilaisia jumalia ja jumalattaria. Esimerkiksi hindulaisuudessa on monia Shivan, korkeimman tietoisuuden hypostaaseja tai kuvailuja, kuten myös monenlaisia jumalattaria, jotka ovat voimia, joiden kautta Hän ilmentää Itseään. Brahmanin, Luojan aspektissa Hän on transsendenttinen, ilmentymätön ja immanentti. Ilmentyneessä muodossaan Hän on Hyvä Paimen, Kosminen Tanssija, yhdistynyt universaali Mies & Nainen eli Androgyyni, ja Hänellä on myös monia muita hypostaaseja.

Sana attribuutti juontuu latinan kielen sanasta atributum, joka on johdettu verbistä atribuere, mikä puolestaan vapaasti suomennettuna kääntyy ilmaisuksi pitää jonkin asian tai henkilön ominaispiirteenä (eng. to attribute). Attribuutti on jollekin tietylle asialle, kuten ihmiselle, objektille, ilmiölle tai jopa Jumalalle kuuluva olennainen erityispiirre tai tunnusomainen luonteenpiirre.

Epäoleellisten ja oleellisten attribuuttien välillä voidaan tehdä ero. Epäoleellisia attribuutteja ovat esimerkiksi ihmisen tapauksessa ihonväri tai fyysinen muoto. Olennaiset attribuutit taas määrittävät yhden tai useita piirteitä, joita ilman kyseessä oleva ilmiö, objekti, henkilö tai jumalallinen olento eivät voi olla olemassa, tai niitä ei voida edes tuntea tai ajatella. Näistä esimerkkinä ihmisen tapauksessa ovat tietoisuus itsestä ja tietoinen älyllinen toiminta.

Esimerkiksi filosofi Spinozan mukaan Jumala on jättiläismäinen, arvoituksellinen ja absoluuttisen ääretön. Spinozalle “Jumalan olemus on arvoituksellinen Substanssi, joka koostuu myös suuresta määrästä Jumalallisia Attribuutteja, joista kukin ilmaisee tiettyä ikuista loputonta peruspiirrettä.” Se, että tunnemme erityisellä tavalla jotakin tästä arvoituksellisesta jumalallisesta substanssista sen Attribuuttien avulla, on ja pysyy ylevänä keinona, joka paljastaa meille jumalallisen Armon. Tämän Armon kautta Jumalasta tulee meille jossain määrin saavutettavissa oleva ja se auttaa meitä tuntemaan Hänet sekä löytämään Hänet läheisellä ja suoralla tavalla omasta sisäisestä maailmankaikkeudestamme.

Filosofi Aristotlen mukaan attribuutti on aspekti, joka juontuu tietyn olennon perusolemuksesta, mutta ei koskaan vastaa sitä. Vain noin 2000 vuotta myöhemmin ranskalainen filosofi Rene Descartes tuli samaan johtopäätökseen tämän antiikin Kreikan filosofin kanssa ja hän totesi, että attribuutti on läheisesti kytköksissä siihen, mitä hän kutsui “substanssiksi”. Descartesin mukaan me ihmiset emme voi tietää suoraan tiettyä luotua substanssia, mutta on kuitenkin mahdollista, että meillä on selvä ja tarkka idea sen pääattribuutista eli toisin sanoen sen tietystä ominaisuudesta, jota ilman kyseinen substanssi ei voisi mitenkään olla olemassa. Spinoza, johon vaikuttivat sekä Aristotle että Descartes, täydensi attribuutin määritelmän seuraavalla tavalla:

Attribuutilla tarkoitan sitä, minkä intuitiivinen tapa tietää havaitsee substanssista sen perusolemuksen koostavina tekijöinä”. “Nämä arvoitukselliset Jumalalliset Attribuutit ovat yhden ja saman substanssin ilmauksia. Voimme ymmärtää Jumalallista Todellisuutta rajattoman avaruuden Attribuutin, ajatuksen Attribuutin tai minkä tahansa muun Jumalallisen Attribuutin keinoin, ja päädymme kuitenkin lopulta löytämään yhden ja ainoan, uniikin Universaalin Jumalallisen Järjestyksen, jossa ilmentyvät aspektit ovat jatkuvassa yhteistyössä täydellisessä harmoniassa keskenään.” (Spinoza)

Jumalalliset Attribuutit ovat Jumalalliselle Olemukselle kuuluvia erityispiirteitä tai luonteenpiirteitä, jotka ilmentyvät ehtymättöminä ja arvoituksellisina energioina. Näiden Attribuuttien joukkoon kuuluvat mm. Rakkaus, Ystävällisyys, Ikuisuus, Myötätunto, Hyvyys, Rohkeus, Anteeksianto, Kaikkivoipaisuus, Oikeus ja monet muut. Ilman niitä Jumalaa ei voida tuntea, ymmärtää tai edes käsitteellistää.

Koulumme ainutlaatuinen paljastus on, että Jumalalliset Attribuutit ovat ja tulevat ikuisesti olemaan kaikille ilmaisia, loputtomia ja hyväätekeviä hienovaraisia energioita, jotka eivät koskaan muutu. Koska Kaikkivaltias on luonut kaikki ihmiset omaksi kuvakseen, ja koska me voimme tunnistaa Jumalan myös Hänen Jumalallisten Attribuuttiensa avulla, voimme päätellä, että meillä on pääsy näihin Jumalallisiin Attribuutteihin ja että ne voidaan ymmärtää ja tuntea suoraan ja intuitiivisesti omassa olemuksessamme. Tätä varten meidän on luotava otolliset ja riittävät olosuhteet, jotka käynnistävät resonanssiprosessin eli hienovaraisen energeettisen yhteyden tietyn Attribuutin kanssa.

Tämän hienovaraisen ylevän energian valjastaminen omassa sisäisyydessämme johtaa tietyntyyppisten ja selväpiirteisten sisäisten tilojen ilmestymiseen, mikä mahdollistaa sen, että voimme tietää ja ottaa osaa tuon Jumalallisen Attribuutin objektiiviseen ja salaperäiseen todellisuuteen. Niin kauan kuin tätä hienovaraista yhteyttä ylläpitävää resonanssiprosessia pidetään optimaalisissa olosuhteissa, meillä on pääsy kyseiseen jumalalliseen todellisuuteen. Tämä ei välttämättä ole meditaation muoto vaan ennemminkin kyky tuntea ja tulla kyseiseksi energiaksi. Se on kyky manifestoida kyseistä energiaa tahdonalaisesti ja pysyä virittäytyneenä siihen niin kauan kuin mahdollista.

Mikä tahansa resonanssiprosessi pitää sisällään kaksinkertaisen lähetyksen. Ensimmäinen niistä on kvantitatiivinen eli mitä enemmän resonoimme tietyn prosessin, emootion tai tilan kanssa sitä enemmän keräämme olemukseemme samantyyppistä energiaa. Toinen taas on informatiivinen eli kyseessä oleva energia tai taajuus sisältää tietoa, viisautta ja informaatiota, aivan kuten radiolähetys pitää sisällään informaatiota. Jumalallisten Attribuuttien kanssa resonoiminen mahdollistaa tiedon kerääntymisen vähitellen, ja joskus tietoisuuteemme saattaa latautua jopa paljastuksia ja jumalallista informaatiota.

Tähän harjoitteluun kuuluu, että tiedämme ja tunnemme suoraan tietyn Jumalallisen Attribuutin hienovaraisen ominaisenergian. Sen tuloksena on Jumalan suora löytäminen eli tunnemme Hänet olemuksemme sisällä. Jokainen Attribuutti avaa portin yhteen Jumalan äärettömistä todellisuuksista.

Rakkauden Jumalallinen Attribuutti on meille kaikille helppo ja saavutettavissa oleva esimerkki. Me tunnemme ja ilmennämme rakkautta jatkuvasti eri tavoin ja eri syistä. Tiesimmepä tai emme, Rakkauden Jumalallinen Attribuutti on näiden kaikkien ilmentymien takana ja voimme sanoa, että pääsemme lähemmäs sen jumalallista luontoa, kun rakkaudestamme tulee pyhää, jalostunutta, pyyteetöntä ja se on täynnä antaumusta. Tämäntyyppiset kokemukset ovat inspiroineet monia viisaita, pyhimyksiä ja edistyneitä henkisiä harjoittajia, kun he ovat todenneet, että Jumala on Rakkaus, ja että Rakkaus on Jumalan ilmaus, joka ilmenee intensiivisenä, loputtomana, jalostuneena ja puhtaana hienovaraisena energiana.

Yhteyden harjoittaminen Jumalallisten Attribuuttien kanssa paljastaa vähitellen Jumalan salaperäisen läsnäolon elämässämme. Silloin Hän ei ole pelkästään kiinnittymätön, absoluuttinen, kaiken yläpuolella oleva Olento vaan myös huolehtiva ja rakastava vanhempi, joka on osallisena luomakuntansa pienimmissäkin yksityiskohdissa.

Koska se on suora prosessi, jolla ei ole välikäsiä, tästä henkisestä kokemuksesta tulee meille todiste Jumalan olemassaolosta, mikä vapauttaa meidät tätä aihetta koskevista loputtomista filosofisista ja älyllisistä väittelyistä. Ajan myötä meidän on mahdollista resonoida yhä useampien Attribuuttien kanssa, pitää ne elävinä tietoisuudessamme ja säteillä niitä yhä enemmän koko elämässämme.

 

Eroottisen lemmenkontinenssin mysteeri

Eroottinen lemmenkontinenssi on perustavanlaatuinen periaate Tantrassa. Tantrismin alkuperä juontaa ajalta noin 2000 eKr, kun Harappan tuleva väestö vaelsi Indusjoen laaksoon. Täydessä kukassaan se oli Pohjois-Intiassa 900- ja 1100-luvun välillä. Sieltä se loi tuottoisan yhteyden Kiinaan, missä syntyi tietoisen eroksen toinen merkittävä, Taolainen koulukunta. Tiibetissä, joka oli suojassa toisten valtioiden vaikutteilta, tantrismin oli mahdollista kehittyä täysin avoimesti. Kuuluisa hindulainen tantrikko Padmasambhava matkasi Tiibetiin 700-luvulla, missä hän initioi ensimmäiset oppilaansa Vajrayanaan (Timattipolku) ja perusti Tiibetin Buddhismin Nyingma koulukunnan.

Vuosisatojen kuluessa tiibetiläiset koulukunnat, kuten Gelugpa, alkoivat etääntymään “punaisen tantran” (eli vasemman käden tantran) seksuaalisista harjoituksista. Nämä koulukunnat rajoittivat miehen ja naisen yhtymiseen liittyvät opintonsa energeettiselle tasolle, korostamatta fyysistä kontaktia. Tämä metafyysisempi versio tuli tunnetuksi “valkoisena tantrana” (oikean käden tantra).

Tantrinen polku esittää, että henkisyys ja aistillisuus voivat olla liitossa keskenään ja niiden välillä voi vallita syvällinen yhteys. Verrattuna suurimpaan osaan henkisistä perinteistä, joiden mukaan meidän on irrottauduttava täysin aisteistamme, jotta voisimme saavuttaa Absoluuttisen Tietoisuuden, Tantrassa käytetään nimenomaan aisteja, jotta voisimme saavuttaa tämän yhtymisen Absoluuttisen, Korkeimman Tietoisuuden kanssa. Pyhällä eroksella, jota harjoitetaan yhdessä kontinenssin kanssa, on siinä kunniapaikka. Tantrassa ajatellaan, että jotta voisimme yhdistyä Absoluuttiseen Tietoisuuteen eli Jumalaan, kehomme rakenneosien tulee olla erittäin jalostuneita, hienovaraisia. Meidän on myöskin käytettävä viisaasti kaikkea sitä, mitä meillä tällä hetkellä on – kaikkia energioita, jotka saavat ilmaisunsa ajatuksissamme, taipumuksissamme ja itse kehossamme. Emme välttele mitään vaan muunnamme kaiken.

Rakastelun intohimo, joka koetaan täydellisen tietoisesti ja hallitaan eroottisen lemmenkontinenssin kautta, on Tantrassa työkalu, jonka avulla voidaan saavuttaa hengen korkeammat tilat, jopa ekstaasi (samadhi). Kuten minkä tahansa toisen henkisen polun, myös tantrisen polun tarkoituksena on yhtyminen Absoluuttiseen Tietoisuuteen, Jumalaan ja jumalallisen kipinän löytäminen ihmisen sydämestä. Taoistinen ja tantrinen polku eivät näe seksuaalisuuden hallintaa pelkkänä mahdollisuutena vaan jopa välttämättömyytenä, jotta voisimme saavuttaa korkeimman oivalluksen fyysisessä kehossa sekä tietoisuuden, kehon ja hengen yhtymisen.

Idästä peräisin olevat filosofiset ja uskonnolliset ajatukset työntyivät toisen maailman sodan jälkeen yhä pidemmälle länteen ja loivat jopa tietynlaisen muodin. Tälle näyttämölle ilmestyi Omar Garrisonin kirja Sexual Yoga. Kyseisessä kirjassa paljastettiin monia tantrisia salaisuuksia, mutta se aiheutti lukijoissa myös turhautumista, sillä vaikka siinä näytettiinkin mikä on mahdollista, siinä ei kuitenkaan kerrottu kuinka saavuttaa nämä mahdollisuudet. Margot Anand, Oshon entinen oppilas, on kehittänyt menetelmän nimeltä Love and Ecstasy Training ja hänen mielipiteensä on, että meidän on ylitettävä ajatus siitä, että keho ja henki ovat täysin erilaisia ja että me olisimme syntyisin alkuperäisestä synnistä. Hän väittää, että “Tantrinen perspektiivi on ekstaattisuutta suosiva. Se käsittelee Shivan – Korkeimman Maskuliinisen Tietoisuuden – ja Shaktin, hänen feminiinisen energiansa eli tietoisuuden ja energian tai elämän ja hengen välistä liittoa.” 

Seksuaalisuuden suhteen pakkomielteisessä maailmassa meillä on tänäpäivänä suurempi tarve kuin koskaan saada selvyys ja elävöittää uudelleen tämä tantrismin alue eli löytää rakkauteen ja lemmenasioihin liittyvä tyytyväisyys.  Monet kirjailijat ovat sitä mieltä, että tarvitsemme parantumisen tällä tasolla, sovinnon, joka tarkoittaa, että integroidumme uudelleen itseemme. Kun meillä ei enää ole pelkoja, emmekä ylläpidä estoja tällä tasolla, koemme kestävän vapauden. Hallitsematon seksuaalisuus voi pitää koko ihmiskuntaa otteessaan. Eroottinen lemmenkontinenssi valottaa eroksen vapauttavaa ulottuvuutta, ja kun se on laajalti saatavilla, se tulee suomaan helpotuksen huokaisun. Kaikki tässä esitetty perustuu tantriseen perinteeseen ja se pyrkii korjaamaan monien modernien tulkitsijoiden joitakin heidän väärin ymmärtämiään näkökulmia. Emeritus joogaopettaja Gregorian Bivolaru on julkaisuiden ja opetusten kautta täsmentänyt sitä, mitä tantrisissa kirjoituksissa ei ole ilmaistu tarkkaan (eli se on ilmaistu epäsuorasti).

Eroottinen yhteensulautuminen, johon liittyy eroottinen lemmenkontinenssi, pitää sisällään perustavanlaatuisen mysteerin, joka tekee mahdolliseksi kehon lämpötilassa tapahtuvan biologisen transmutaation, mikä tarkoittaa sitä, että tietyt alkuaineet muuntuvat kehossa toisiksi alkuaineiksi (mikä on täysin mahdollista saavuttaa eroottisen lemmenkontinenssin sinnikkään harjoittamisen kautta) Tämä mysteeri tekee myös mahdolliseksi jumalallisen luovan pontentiaalin aineksen muuntamisen energiaksi, mikä tapahtuu nopean dematerialisaation kautta. On tärkeää, että tämä energia ohjataan tuolloin tietynlaisten salaperäisten, harmonisen sublimaation prosessien kautta ylöspäin sisäisen maailmankaikkeuden (Mikokosmoksen) korkeammille tasoille, minne sitä voidaan kerätä. Tämä taas käynnistää tietyntyyppisiä suotuisia vaikutuksia.

Lännessä Tantran on tehnyt tunnetuksi luultavastikin seksuaaliset harjoitukset. Todellisuudessa tantriset intiimit harjoitukset ovat kuitenkin enemmän eroottisia kuin seksuaalisia. Eroottisuus on aistillisen itsemme kokemista ilman vaistonvaraista toimintaa, joka tavallisesti ajaa meidät lisääntymään, mikä on seikka, joka taas määrittää seksuaalisen aktin. Jos emme harrasta seksiä lisääntymisen takia niin teemme sen kokeaksemme nautintoa ja ilmaistaksemme tunteemme toista osapuolta kohtaan. Vaistot ohjaavat seksiä, joten vaikka se onkin nautinnollista, se on kuitenkin pinnallista nautintoa, joka ei tyydytä sydäntämme tuon ohikiitävän hetken jälkeen. Se mitä oikeasti kaipaamme, on eroottisuuden kokemista.

Jotta voisimme saavuttaa syvästi tyydyttävän nautinnon ja syvällisen yhteyden, meidän on löydettävä eros.

Eros on rakkauden ja kohottuneen intohimon ilmaisu, jossa toinen osapuoli ei ole oman tyydytyksemme objekti vaan rakkaamme, jonka kanssa sulaudumme. Samalla eros paljastaa oman sisimmän olemuksemme. Ensi silmäyksellä seksi ja eros saattavat vaikuttaa samalta asialta ja saatamme ajatella, että eros on vain kauniimpi termi seksille. Mutta, vaikka sokeri ja hunaja molemmat maistuvat makealta, niillä on kuitenkin hyvin erilaiset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Samoin seksi ja eros vaikuttavat meihin radikaalisti eri tavoin.

Seksuaalinen energia ottaa vallan, mikä saa aikaan hallinnan menetyksen. Usein se johtaa liiallisuuksiin tai pakkomielteisiin, pakotettuun välttelyyn, emotionaalisiin vuoristoratoihin, tuskallisiin kiinnittymisiin ja kokemuksiin, jotka eivät täytä odotuksiamme tai aiheuttavat suoranaista katumusta.

Sitä vastoin eroottinen energia antaa poikkeuksellisen nautinnon tunteen, joka on syvästi tyydyttävä ja jättää jälkeensä syvän onnellisuuden ja täyttymyksen – kokemuksen, jota useimmat kaipaavat intiimiasioihin liittyen. Kun olemme vaistonvaraisen seksuaalisen energian kourissa, emme luota itseemme emmekä toiseen osapuoleen. Kun intiimit kokemukset liittyvät puhtaaseen erokseen, häpeää tai estoja ei ole ja syntyy mahdollisuus syvälliseen intiimiyteen ja valtameren laajuiseen nautintoon. Tämä tekee eroottisesta kanssakäymisestä syvästi  täyttymyksellisen, parantavan ja herättävän harjoituksen, joka sen sijaan, että se alistaisi meidät hallintaansa, mahdollistaa meille luovan potentiaalimme valtavan voiman valjastamisen.

Eroottinen lemmenkontinenssi

Joogisen eettisyyden säännöstön, viiden Yama-säännön neljäs sääntö on nimeltään Brahmacarya ja se viittaa pääosin eroottisen energian ja seksuaalisen potentiaalin hallintaan. Mutta Brahmacarya on paljon enemmän kuin itämaisen rakastelun taiteeseen liittyvä hallinnan menetelmä. Se on tapa elää, joka hyödyntää suvun jatkamiseen liittyvän potentiaalin perustavaalaatua olevaa energiaa kohottavalla tavalla henkilökohtaiseen kasvuun ja henkiseen evoluutioon. Luova potentiaali on valtava voima, joka antaa kyvyn luoda uutta elämää, mutta sitä voidaan käyttää myös elämän ravitsemiseen toisilla tavoilla: latentin potentiaalin herättämiseen, terveyden ylläpitämiseen, uudistamiseen ja kestävyyteen, huomiokyvyn parantamiseen, jotta se voisi kannatella ja laajentaa korkeampiin tietoisuudentiloihin liittyviä henkisiä kokemuksia, ja uusien ideoiden, inspiraatioiden, keksintöjen sekä nerokkaiden ratkaisujen luomiseen.

Meillä on tapana pitää tätä potentiaalin lahjaa itsestäänselvyytenä, kunnes se lopppuu kesken. Tantra opettaa keinon, jolla tämä voima voidaan valjastaa ja kuinka sitä voidaan käyttää tietoisesti, eikä pelkästään suurempaan täyttymyksellisyyteen intiimeissä kokemuksissa vaan myös elämämme ja olemuksemme yleiseen parantamiseen.

Tämä keino on nimeltään eroottinen lemmenkontinenssi. Siihen sisältyy se, että opimme lisäämään ja laajentamaan nautintoa ja kokemaan useita orgasmeja ilman, että lainkaan tuhlaisimme luovaa potentiaalia, mikä miehillä tapahtuu ejakulaation ja naisilla räjähtävien orgasmien kautta. Erottamalla orgasmin ja ejakulaation toisistaan, miehet voivat oppia saamaan useita orgasmeja. Naiset taas pystyvät täydellisesti omaksumaan luonnollisen kykynsä kokea useita orgasmeja, kuten myös voimistamaan ja syentämään omaa kokemustaan orgasmista, mikä johtaa syvään täyttymykseen ja paljastaa uusia eroottisuuden ulottuvuuksia.

Ejakulaatio tai räjähtävä orgasmi tapahtuu, kun saavutetaan kynnys, johon saakka voidaan olla tietoisia nautinnon intensiivisyydestä. Tätä kynnystä voidaan nostaa harjoittelemalla. Sen myötä nautinnon määrä, jonka kumpikin rakastavainen voi kokea, suurenee, mikä johtaa erittäin mukaansa tempaaviin ja laajentuviin orgasmeihin, jotka ovat jotakin aivan muuta kuin aiemmin koetut. Lisäksi kaksi rakastavaista voivat oppia pidentämään orgasmin kokemusta, josta tulee aito portti henkisiin kokemuksiin, mikä johdattaa heidät olemuksen korkeammille tasoille ja itse Luojan luo.

Sisäisen alkemian prosessin kautta rakastavaiset voivat myös muuntaa sukupuolieritteissä olevan seksuaalisen potentiaalinsa energiaksi. Tämä energia voidaan sitten ylevöittää jalostuneemmiksi energian muodoiksi, kuten dynaamiseksi ja leikilliseksi, affektiiviseksi, emotionaaliseksi, syvällisen intuitiiviseksi ja henkiseksi energiaksi.

Tällöin rakastavaiset kyllä kykenevät myös lisääntymään, mutta ejakulaatiota käytetään ainoastaan silloin, kun pari haluaa saada lapsia. Kaikissa muissa tilanteissa ejakulaatio nähdään tarpeettomana energian menetyksenä, joka ajan myötä kuluttaa kehon elämälle välttämättömiä resursseja ja johtaa toista osapuolta kohtaan tunnetun eroottisen vetovoiman vähenemiseen.

Esimerkiksi ennen tärkeitä kisoja, huippu-urheilijoita neuvotaan olemaan ejakuloimatta, kuten myös suuriin älyllisiin suorituksiin valmistautuvia ihmisiä. Kun opimme erottamaan orgasmin ja ejakulaation toisistaan, abstinenssia eli pidättäytymistä sukupuoliyhteydestä ei enää tarvita. Sen sijaan, että ne kuluttaisivat energiaa, intiimit hetket voivat ladata olemuksemme akut ja auttaa meitä valmistautumaan elämää ja sen kaikkein vaativimpia tilanteita kohtaan.

Intiimielämästämme ei tule pelkästään valtavan ja sanoinkuvailemattoman nautinnon lähde vaan myös moottori koko olemuksemme ja olemassaolomme muuttamiseksi kohti hyvää.

Eroottisen lemmenkontinenssin vaikutuksia

Tässä muutamia yli sadasta vaikutuksesta, joita on huomattu ihmisissä, jotka ovat pidemmän aikaa harjoittaneet menestyksekkäästi eroottista lemmenkontinenssia:

• Intiimeistä kokemuksista tulee täyttymyksellisempiä ja täydellisempiä
• Pidennetyt orgasmit, joihin ei liity energian menetystä, kumoavat negatiivisten emootioiden vaikutukset
• Stressi ja ahdistus vähenevät ja lopulta ne korvautuvat sisäisellä rauhalla ja rentoutumisella
• Rakkauden syveneminen ja lisääntynyt onnellisuus parisuhteissa
• Lisääntynyt eroottinen halu voimistaa tai palauttaa rakastavaisten välisen vetovoiman
• Toimii voimakkaana lemmenlääkkeenä
• Lisää luovuutta ja älykkyyttä
• Parantunut unen laatu ja vähentynyt unen tarve
• Helpottaa tai jopa parantaa sairauksia tai fysiologisia häiriöitä (myös stressi)
• Kehosta tulee harmonisempi
• Lisääntynyt aistillisuus ja hyvinvointi
• Karisma ja puoleensavetävyys heräävät tai voimistuvat
• Itseluottamus ja optimismi lisääntyvät
• Suurempi empaattisuuden kyky
• Antaa lisää ja jopa ylimääräistä energiaa, jotta voisimme toteuttaa elämämme tavoitteet ja aspiraatiomme
• Luonnollinen ehkäisykeino, jolla ei ole negatiivisia sivuvaikutuksia
• Antaa mahdollisuuden tietyn Bhaktijoogan muodon harjoittamiseen
• Saamme intuition ja opimme vähitellen ymmärtämään omaa että rakastettumme sisäistä maailmankaikkeutta

Nämä olivat vain muutamia niistä lukuisista ihmeenomaisista vaikutuksista, joita voidaan huomata eroottisen lemmenkontinenssin harjoittamisen tuloksena. Lisäksi saamme suuremman tietoisuuden itsestämme ja uuden perspektiivin elämän antamia kokemuksia kohtaan.

Eroksen vapauttava ulottuvuus – Eroottinen vallankumous

Vaikka puhtaalle erokselle ja lemmenkontinenssille perustuva intiimielämä on ikivanhaa tietämystä ja harjoitus, se on hyvin pidetty salaisuus. Koska tämä rakkauden taito vaatii omistautumista ja harjoittelua, se ei ole niitä varten, jotka etsivät nopeaa ja helppoa nautintoa.

Se, että otamme käyttöön tämän näennäisen uuden tavan lähestyä nautintoa, rakkautta ja intiimielämää, voi muuttua aidoksi vallankumoukseksi sen suhteen, kuinka elämme elämäämme. Tämä ei tapahtuisi ainoastaan romanttisissa suhteissamme vaan elämän kokemisen kokonaislaadun suhteen. Eroottinen lemmenkontinenssi kutsuu meidät hidastamaan tahtia ja syventymään siten, että nautimme täydesti kaikesta, mitä kullakin hetkellä on tarjottavana.

Eroottinen lemmenkontinenssi mahdollistaa sen, että voimme päästä käsiksi uskomattomaan potentiaaliimme ja se antaa uudistuneen halun elämää kohtaan. Se muuttaa tavan, jolla olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja lisää suuresti onnellisuutta ja täyttymystä.

Pelko, yksinäisyys, masennus, erillään olemisen tunteet, turhautuminen ja ahdistus ovat kaikki nykymaailman monien ongelmien perustassa. Seksi näyttää olevan ainoastaan hetkellinen helpotus tai jopa näiden ongelmien voimistaja. Eroottiset kokemukset taas ovat näiden ongelmien vastalääke ja alku niiden kaikkien ratkaisemiselle.

Voimme antaa osaltamme maailmaan enemmän rakkautta, ystävällisyyttä, luovuutta, uusia perspektiivejä, onnellisuutta, optimistisuutta ja iloa.

Kun rakastelemme tällä tavoin, sen lisäksi, että makuuhuoneessa tapahtuvista kokemuksista tulee pyhiä ja yleviä, myös kokemuksemme elämästämme kylpee kauneudessa ja tietoisuuden valossa.

Johtopäätökset

Eroottisen lemmenkontinenssin harjoittaminen on keskeistä Tantrassa. Se on sekä valtava energeettinen tuki kaikille henkisille saavutuksille, koko olemuksen jalostumiselle että ilmaus tietoisemmasta tavasta lähestyä intiimielämää ja aistillisia kokemuksia.

Tantrinen harjoittaminen integroi kaikki elämän puolet holistiseen lähestymistapaan, joka henkisen heräämisen näkökulmasta katsottuna tekee jokaisesta hetkestä arvokkaan. Pyrimme syleilemään kaikkea tietoisuutemme valossa ja teemme pyhää siitä, mikä aiemmin oli vain maallista.Sen sijaan, että näkisimme aistillisuuden ja eroottiset halut esteinä henkisyydelle, syvä ymmärrys eroksesta ja eroottisen lemmenkontinenssin harjoittaminen saavat ne näyttäytymään elämänvoiman ilmentyminä ja ne ohjataan tarkasti kohti pyhää eroottisuutta.

Tantrinen sanonta kertoo, että “Se, miten ihminen toimii makuuhuoneessa, on tapa, jolla hän elää elämäänsä.”  Tämä sanonta pätee molempiin sukupuoliin. Se, millaisia olemme intiimeissä suhteissamme heijastuu tapaan, jolla olemme intiimejä elämämme ja jokaisen olemassaolomme hetken kanssa. Kun makuuhuone on meille pyhän eroottisuuden tyyssija, elämästä tulee taivas maan päällä.

Henkisyys ja moderni tiede (kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoriat)

Viimeisen sadan vuoden ajan ovat länsimaista maailmankuvaa muokanneet tieteen uudet teoriat, kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoriat. Vaikka nämä uudet näkökulmat ovat olleet mullistavia tieteen piirissä, niin arkiseen elämään ja ajatteluun niiden vaikutus lienee toistaiseksi ollut varsin pieni.

Kuitenkin filosofian ja henkisten pohdintojen kannalta näiden uusien teorioiden seuraukset voivat olla hyvinkin syvällisiä.

Erityisesti materian käsite on muuttunut radikaalisti. Perinteistä materialistista maailmankuvaa ei voi enää ylläpitää tässä uudessa valossa, joka näyttää materian ja energian vastaavuuden (suhteellisuusteoriat) ja toisaalta näiden luonteen vuorovaikuttavina informaatiokenttinä (kvanttikenttäteoriat). Todellisuuden kuvauksen “peruspalikat” ovat syvällisesti muuttuneet ja ”käsinkosketeltavasta” on jouduttu luopumaan. Materiaan liittyen viimeisimpänä CERNin protoni-antiprotoni törmäyskokeiden tuloksien vahvistamana teoriana ns. Higgsin kenttälainaa” materiahiukkasille (kvarkit, leptonit ja myös välibosonit) massan. Lopulta kaikki perinteisen materian ominaisuudet ovatkin peräisin energiakentistä, jotka kattavat koko universumin ja ikäänkuin “tiivistyvät” tietyissä kohdissa, joissa tulkitsemme havainnon materiahiukkasiksi tms.

wave, particles, physics-3488466.jpg

Tämä fysiikan uusi kuvaus (fyysisestä) todellisuudesta on huomattavan lähellä mm. tantran tarjoamaa mallia. Sana “tantra” viittaa todellisuuden luonteeseen kaikenkattavana energian verkostona, jonka “tiivistymäpisteet” näyttäytyvät materiaalisluontoisina objekteina. Laajemmin tarkasteltuna on tässä verkostossa kaikki värähtelyä tai aaltoliikettä (esim. kvanttimekaniikan aalto-hiukkas -dualismi). Värähtelyjen vuorovaikutus tässä verkostossa on näiden välisiä resonansseja. Resonanssi on pohjimmiltaan yksinkertaista matematiikkaa, värähtelyaaltojen yhteenlaskua (kts. esim. superpositioperiaate), jota koko univerumi tekee jatkuvasti, tosin loputtoman monimuotoisin variaatioin.

Erona näissä tantran ja modernin fysiikan teorioissa ovat mm. niiden perusolettamukset olemassaolevan luonteesta ja sen kautta niiden kattavuusalue: fysiikan teoriat rajoittuvat lähtökohtaisesti fyysisiin ilmiöihin (fyysisesti mitattaviin) kun taas esim. tantrassa tätä värähtelymallia sovelletaan kaikkeen mitä voimme tiedostaa, havaita tai tuntea, myös psyykkisiin ja kognitiivisiin prosesseihin. Tämä näkökulma voidaan ilmaista vaikka lauseella “kaikki on resonanssia”. Mikään periaatteellinen ei estä laajentamasta fysiikan teorioita myös esim. tietoisuuden erilaisiin ilmiöihin ja tämänsuuntaisia yrityksiä onkin tehty. Teorioiden monimutkaisuuden vuoksi tässä ollaan vielä kuitenkin kaukana mitattavista ja testattavista malleista.

Molemmille (idän perinteisille ja lännen uusille) näkökulmille on ominaista pyrkimys kaikenkattavaan malliin, maailman kattavaan kuvaukseen, joka on samalla mahdollisimman yksinkertainen perusperiaatteiltansa. Tieteessä tämänkaltainen kehitys on ollut varsin menestyksellistä jo noin parinsadan vuoden ajan mm. luonnon perusvuorovaikutusten ymmärtämisen suhteen. Tieteen “Graalin malja” eli Suuri Yhtenäisteoria tai “Kaiken Teoria” on ollut jo pitkään joltain osin näköpiirissä, mutta samalla se on myös osoittautunut yllättävän vaikeaksi löytää. Tässä yhtenäisessä ja kattavassa näkökulmassa voisi modernilla fysiikalla olla jotain yleisluontoista opittavaa tantran ja monien muiden klassisten esoteeristen tieteiden (esim. Taolaisuus tai länsimainen alkemia) käsityksestä “luovasta tyhjyydestä” eli ns. “eetteristä” (sanksriitiksi “akasha”).

fractal, fractal background, design-2067435.jpg

Yksi fysiikan ja etenkin kosmologian polttava kysymys onkin tällä hetkellä erilaisten näkäkulmien harmonisointi suhteessa ns. “tyhjiöenergiaan” (kvanttikenttien nollapiste-energiat ja toisaalta ns. Kosmologiseen vakioon liittyvä laajenemisenergia). Einsteinin taannoin itse luonnehtimansa “suurin kömmähdys” eli kosmologisen vakion olettaminen pitämään universumi suhteellisuusteorian mukaan kasassa onkin paljastunut linkiksi ymmärtää nykyisen kiihtyen laajentuvan universumin taustavoimaa ja suhdetta kvanttietorian tyhjiöenergiaan.

Tähän energiaan liittyvien teorioiden antamien tulosten ristiriitaa kutsutaan mm. nimellä “tyhjiökatastrofi” (vacuum catastrophy) viitaten katastrofilla ymmäryksessämme olevaan puutteeseen. Esoteerinen henkinen perinne (esim. sekä tantrinen että länsimainen alkemia) voisi tarjota vihjeitä tämän kysymyksen ratkaisun suuntaan kannustamalla nostamaan tyhjyyden käsite keskeisempään asemaan. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ns. “valoakantavan eetterin” hypoteesi hylättiin Michelsonin kokeiden jälkeen, koska tälle eetterille ei löytynyt mitattavia ominaisuuksia valon etenemisen suhteen ja Einstein pystyi rakentamaan suhteellisuusteoriat ilman sitä (poislukien tosin ns. Kosmologinen vakio, joka kuitenkin pystyttiin poistamaan yhtälöstä myöhemmin alkuräjähdyksen perusteella). Viime vuosituhannen lopussa (1997) havaittu universumin kiihtyvä laajentuminen onkin korostanut eetterin tapaisen taustavoiman tai taustakentän merkitystä ja tämän vielä suurelta osin mysteerisen energian ymmärtäminen näyttää olevan jopa ratkaisevassa asemassa ns. Suuren Yhtenäisteorian (Grand Unified Theory) muodostamisessa kuten myös tunnetun universumimme historian ja tulevaisuuden mallintamisessa.

Tantrinen maailmankuvaus pitää sisällään useita periaatteita, joita on nähtävissä myös kvanttifysiikan malleissa. Itse sana “tantra” viittaa energian kudelmaan maailmankaikkeuden muotojen ja ilmiöiden takana tai sisällä. Tässä kudelmassa kaikki on kytköksissä kaikkeen, suoremmin tai epäsuoremmin. Tämä malli tulee lähelle kvanttifysiikan peruskäsitettä kvanttikentästä. Yksi tähän liittyvä jopa mystiseltä vaikuttava fysiikan kokeellisesti todentama ilmiö on ns. “kvanttilomittuminen” (quantum entanglement). Tämä Einsteinin ja kumppaneiden (Podolsky & Rosen) vuonna 1935 ennustama kvanttiteorioiden seuraus liittää kvanttisysteemin osaset tiettyihin vastaavuussuhteisiin vaikka nämä osaset olisivat kuinka kaukana tahansa toisistansa. Einstein käytti tätä ajatusta kritiikissänsä kvantifysiikan teorioiden outoudesta ja epärealistisuudesta (“Spooky action at a distance”). Vuoden 2022 fysiikan Nobel-palkinto annettiin tämän ilmiön todentaneille tutkijoille.

Ehkä syvällisin kvanttimekaniikan vaatima muutos klassisiin teorioihin on havaitsijan ja maailman välinen perustavanlaatuinen yhteys, jonkinlainen tietoisuuden ja sen kohteiden välinen intiimi linkittyminen. Maailma näyttäytyy sen mukaan miten me sitä katsomme, mitä ominaisuuksia siitä mittaamme. Tämä yhteys näkyy teorioissa kvanttimekaniikan todennäköisyysaaltoyhtälön moniarvoisuuden asettumisena (”romahtamisena”) havaittavaan arvoon mittauksen seurauksena. Tämän teorian piirteen tulkinta on ollut kaikkein kiistellyimpiä noin 90 vuoden ajan, koska se haastaa monia klassisen tieteen maailmankuvan olettamuksia, erityisesti materialistista reduktionismia ja karteesilaista dualismia (substanssidualismi, Rene Descartes). Maailma ei voi enää olla täysin meistä havaitsijoista ja toimijoista erillinen (kts. esim. Bohr, Pauli, Heisenberg, Bohm).

Henkisissä maailmankuvissa tämä ilmiö on hyvin tuttu ja jopa perustavanlaatuinen. Tietoisuuden jalostuessa yhteys subjektin ja objektin välillä syvene kohti näiden sulautumista, todellisuuden syvällistä ykseyttä, josta nämä kaksi olemisen “napaa” avautuvat ja näennäisesti erkaantuvat arkikokemuksessamme. Se mitä kvanttimekaniikka näyttää paljastavan meille onkin samankaltaista kuin mitä henkiset perinteet pyrkivät meille paljastamaan, eli pilkahduksia todellisuuden syvälliseen yhtenäisyyteen ja ainutlaatuisuuteen, perimmäiseen ykseyteen.

Oleellinen ero tieteen ja ns. ei-dualististen henkisten näkökulmien (sanskriitiksi ”advaita”) välillä on vastakkainen lähtökohta; fysikaalinen tiede tutkii objektia ja henkinen tiede subjektia. Kuitenkin esim. tantrassa tunnustetaan että ennen perimmäisen subjektin paljastumista kaikki mitä voimme kokea subjektista on aina epäsuoraa, eräänlaista heijastusta subjektista maailmassa ja siten itseasiassa objektinluontoista. Opimme tuntemaan itseämme maailman kautta, näkemällä itsemme maailmassa. Tällä usein pitkällä tiellä subjekti kuitenkin helposti unohtaa itsensä maailmaan ja niinpä keskeistä henkiselle heräämiselle on alati muistaa (ja tunnistaa) subjekti (Itse) sen loputtomien heijastustensa ytimestä.

Manifestaation perusmekanismi: Polariteetti

Artikkeli tulossa…
 
 
Vieritä ylös
X